Näytetään tekstit, joissa on tunniste näyttelyt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste näyttelyt. Näytä kaikki tekstit

tiistai 30. toukokuuta 2017

Jallan eka näyttely ja epikset

Jalla kävi Lahden ryhmänäyttelyssä pyörähtämässä junnuluokassa sukulaistensa kanssa. Jallalle ihan näköisensä arvostelu ja EH keskeneräisyydestä. Jalla kuitenkin esiintyi vallan hienosti varsinkin kun treeniä oli takana viikko. :) Sisaruksille, äitille ja serkuille kaikille ERIt ja kaikkea PN2 ja PU4 -sijojen välillä.



Valon kanssa on käyty muutamat kisat kun viimein havahduin siihen, että tarttis vissiin kisata jos mielii karsintoihin. Nollat on olleet tiukassa kun rytmi on vähän hukassa. HAU:lla pari viikkoa sitten aika holtitonta menoa, ekat ulkokisat, menkööt sen piikkiin :D Mukaan sieltä yksi nolla, joka sisälsi parit jäätymiset ja väärään suuntaan kääntymiset. Lisäksi on tullut jotain ärsyttäviä yhden esteen mokia ja ottihan tuo sunnuntaina jopa puomivitosenkin... Kuitenkin myös mukavaa ohjauksiin tuloa ja kuulolla oloa. Valolle kans täsmätreeniä ennen SM-kisoja luvassa.








Jallan kanssa on treenailtu pikkujuttuja ja keppejäkin pari kertaa parin viikon välein... On niin paljon treenattavaa, etten malta tehotreenata keppejä, mennään vähän hitaammalla tahdilla. Viime treeneissä olen huomannut, että Jalla alkaa aika kivasti lukea vihjeitä ja osaa jo aivan hienosti tiettyjä juttuja. 



Lupauduin Jallan kanssa Agirodun ALO-joukkueeseen heinäkuussa, joten oli pakko käydä vähän testailemassa osaamista epiksissä. Eilen siis suunnattiin ATD:lle mölli-mölleihin, joissa Jalla teki kaksi nopeinta nollaa. Hienosti keskittyi ja kulki uudessa paikassa ja eka kertaa kisaolosuhteissa. Hieno pieni <3.



Rakas Väinö täytti 16.5. yhdeksän vuotta, ja vauhti ei ole kyllä hidastunut yhtään vaikka naama on vähän harmaantunut. :)



tiistai 20. lokakuuta 2015

Kanakurssi II:n toinen osa ja muita kuulumisia

Viikonloppuna oli sitten Kuopiossa kanakurssi kakkosen kaksi viimeistä päivää. Jatkoin toisen kanan kanssa piruetteja, ja toisen kanssa aloitettiin uusi temppu, kun lasertemppu saatiin viimeksi valmiiksi. Uutena temppuna super söpön pikku noutokapulan kiikuttaminen kuppiin. Tosin ei laitettu mitään varsinaista tavoitetta tempulle, koska oli selvää että se tuskin kahdessa päivässä valmistuu.

Piruettikanalle sain tempun aika hyvään vaiheeseen, ja temppu oli lauantaina lopettaessa lähes valmis. Sunnuntaina sitten otettiin kanat kanalasta häkkeihin ja ruvettiin hommiin. Yllätys olikin suuri, kun kanat eivät suostuneet tekemään mitään. Oli tullut jonkinlainen informaatiokatkos, ja joku olikin käynyt ruokkimassa kanat aamulla. 

Mun piruettikana oli niin ähkyssä, ettei se tehnyt koko päivänä yhtään mitään, vaikka edellispäivänä olisi ollut koulutettavissa vielä pitempäänkin. Nukkui vain ja paskoi vuoronperään, maha pulleana. Muut kanat onneksi olivat taas valmiita hommiin iltapäivällä, ja sain toista kanaani kouluteltua jonkin verran. Aamupäivä oli sitten teoriaa. Sinänsä tapaus oli hyvä opetus vahvisteen merkityksestä. Ilman vahvistetta kouluttaminen on hiukkasen vaikeaa, ja eläin määrittelee, mikä on sille riittävän tehokas vahviste.


Noutokapulatemppu oli kyllä haastava. Siinä ajoitus oli älyttömän tarkkaa. Kana kun joko tiputti kapulan tai rupesi koputtamaan sillä pöytää tai muuta vastaavaa hyvin nopeasti nostamisen jälkeen. Piti onnistua naksuttamaan nostavasta liikkeestä, ja lisäksi kuitenkin saada kestoa pitämiseen. Palkan suunnalla sain tehtyä nostoa ja kestoa paremmaksi (palkka ensin eteen ja ylös, nostamista vahvistaessa pään taakse ja ylös palkkaus auttoi). Pidon kestoa tehtiin myös laittamalla kapulaan kuminauha, jota pidettiin pöytää vasten ja kanan ominaiskäytöstä hyödyntämällä annettiin kanan vetää kapulasta. Sain kanan jo vähän kantamaan kapulaa, mutta muuhun treeniaika ei riittänyt. 


Oli myös jännä nähdä, miten ominaiskäytös vaikuttaa. Nokkiminen on kanoille ominaista, joten lasertemppu olikin paljon helpompi kouluttaa kuin pyöriminen. Varmaan samasta syystä kana ei häiriintynyt noutokapulatempussa omasta liikkeestäni ja sijainnistani, kun taas pyörimistempussa oma pienikin huojuminen vaikutti oppimiseen suuresti. Eräs kana oli myös yhdistänyt kouluttajansa parin vihjeeksi pyörimiselleen, ja pyöri vain kun tämä henkilö seisoi vieressä. :D 

Erittäin mukava ja opettavainen viikonloppu taas, ja omat tiedot ja taidot karttuivat taas selvästi! Ero eka kurssin alkutilanteeseen oli omasta mielestänikin jo suuri. Onhan kyllä kivaa hommaa.

Väinö odotti kotona aarteidensa kanssa.
Valo kävi viime viikon keskiviikkona Maarella osteopatiassa. Tällä kertaa etuosa oli hyvässä kunnossa, mutta lantio oli kiertynyt. Takaosa on vielä vähän löysä, ja siitä syystä varmaan nyt alttiimpi ongelmille. Sen verran oli kuitenkin vinksallaan, että lienee vaatinut jonkin tärskyn. Mietinkin, olisiko putkessa kaatumisella kuitenkin osuutta asiaan. Viime tiistaina ei päästy Jennan treeneihin kun olin flunssassa, ja jätin tänäänkin väliin että Valo saisi vielä huilia. Ja mulla on kyllä itsellänikin vieläkin flunssa. Olen ilmoittautunut lauantaiksi kisaamaan, katsotaan nyt mennäänkö.

Alla vielä kuvia erikoisnäyttelystä, pitkästä aikaa Valosta myös pönötyskuva! Borderi-lehdessä ollut suomennettu arvostelu: 

"Kolmevuotias blue&tan uros, joka esitetään karkeimmassa mahdollisessa karvassa. Hyvä maskuliininen pää. Korrekti kaulan pituus. Hyväasentoinen kaula, erinomaiset lavat. Miellyttävän mittainen runko. Helposti spännättävissä. Hyvät takakulmaukset. Liikkui ympäri kehää määrätietoisesti."

Valo 4 vuotta. Kuva: Anna Mäkinen. 

Nooran kanssa kasvattajaryhmässä :)
Borderi-lehdessä.




sunnuntai 23. elokuuta 2015

Borderien erikoisnäyttely 2015 ja osteopatiaa

Viime viikonloppuna Valo esiintyi parin vuoden tauon jälkeen näyttelykehässä. Erkkarissa urosten tuomarina oli James Gilpin Briteistä (kennel Otterbobs). Myös Valon siskot Villi ja Lämä sekä äiti Roisto ja isi Hotti oli ilmoitettu mukaan. Villi aloitti hienosti narttujen käyttöluokassa voittaen luokan ERI:n ja SA:n kera (narttujen tuomari Hilary Gilpin). Myös Lämä haki valioluokasta ERI:n, samoin Roisto veteraaniluokasta. 

Läskiä läjjään! 
Noora esitti Valon, kuten kaikki muutkin koirat poppoostamme :D Valo pärjäsi upeasti kiilatessaan kansainvälisten muotovalioden seurassa käyttöluokan voittoon SA:n kera. Yllätyksekseni Valo, kuten myös Villi, saivat myös pääsylipun paras pää -kisaan. Tuomari totesi, että Valo muun lisäksi liikkui paljon paremmin kuin muut, mikä oli minusta erityisen mukavaa koska itse arvostan koiran liikettä paljon. Valon arvostelu:

"3 years old b&t dog shown in the harshest of jackets. Good masculine head. Correct length of neck. Good reach of back. Upstanding shoulder. Nice length of body. Easily spanned. Good bend of stifle. Moved around the ring with purpose."


Isi-Hotti sitten meni ja voitti ison veteraaniluokan ollen lopulta VSP-veteraani, joten esitin Valon itse paras uros -luokassa. Tällä kertaa oli tyytyminen parhaan 10 uroksen sakkiin, ei sijoitusta kehässä. Esitimme vielä Nooran kanssa kahdestaan ( :D ) Foo Fighters -kasvattajaryhmän, joka olikin kymmenen kasvattajan joukosta lopulta BIS-2! Tosi kiva ja onnistunut päivä siis, mukavaahan tuo oli pitkästä aikaa käväistä näyttelyssäkin bordereita katselemassa kauniissa auringonpaisteessa.

Ottamiani räpsyjä erkkarista löytyy täältä. Kuvia saa halutessaan käyttää, mielellään kuvaaja mainiten. :)

Valo, Villi, Lämä, Roisto ja Hotti. Kuva: Noora Haapanen 
Valo pöydällä. Nooralle suuri kiitos ammattimaisesta handlaamisesta <3 
Valo <3
Tiistaina oli Jennan treenit. Tehtiin tekniikkapätkää, jossa pääosassa putkijarrut eli putkia rinnakkain. Valo suoriutui huonosti. Katsoin jo alun neljällä esteellä, että keskittyi jotenkin huonosti mikä ei ole Valolle tyypillistä. Putkilla sitten oli vaikeaa saada kunnon käännöksiä aikaan. Valo käytti kroppaansa tosi huonosti ja lähti herkästi mun liikkeen perään. Myös suoralla liike näytti löysältä. Treeneistä jäi huonot vibat, ja ajattelin että joko Valo on jumissa tai sitten todellakin taantunut. Edellispäivänä kyllä jo katsoin, että se käveli mielestäni peppu oikealle viettäen. Onneksi seuraavana päivänä oli aika Maaren osteopatiaan.

Yleensä niin hyväkuntoinen Valo olikin nyt harvinaisen kurjassa kunnossa, ainakin Valoksi. Takaosa prakasi, mutta etuosa oli eniten kipeä. Todennäköisesti etuosa on nyt kuormittunut takaosan ollessa vinksallaan. Ensimmäistä kertaa Valo oli huonommassa kunnossa kuin Väinö, mutta lähti hyvin paranemaan. Lisäksi Valo on kesän aikana menettänyt lihasta takaa ja vatsalinjakin on laskenut kun kunnon tukea ei ole. Tullut kyllä laiminlyötyä lihashuoltoa kesällä muuton keskellä, ja eihän me olla treenattu eikä kisattukaan joten ei ihme kun on repsahtanut. :( 

Väinöllä oli ongelmaa lantiossa, mutta myös Väinöllä lähti hyvin aukeamaan, ja meno onkin ollut nyt hoidon jälkeen taas parempaa. Nyt parin taukopäivän jälkeen aloitettiin heti taas syvälihastreenit ja on käyty pitkää metsälenkkiä, ja uitu. Eiköhän ne lihakset sieltä nopeasti palaudu, mutta ei nyt kisata ainakaan muutamaan viikkoon. Piirinmestaruuskisat pitäisi kai käydä kipaisemassa syyskuussa, katsotaan mikä on muutaman viikon päästä tilanne. :)



Väinö ja naminami-heinä


keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Borderien erikoisnäyttely 1.9.2013

Erkkari oli tänäkin vuonna Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa. Uroksien tuomari oli Marie Sharp Briteistä. Valo oli ilmoitettu käyttöluokkaan, jossa piti olla alunperinkin vain 2 koiraa, mutta loppujen lopuksi Valo oli ainoa luokassaan. Ennen kehää ei ollut kauheasti odotuksia, kun tuomari oli jakanut todella vähän eriä ja ehkä pari SA:ta.

Pian kehään menon jälkeen kuitenkin selvisi, että tuomari tykkäsikin Valosta paljon. Jo pöydällä sanoi, että "thank you for coming". :D Valo esiintyi tosi hyvin. Valolle luonnollisesti luokkavoitto, mutta myös ERI ja SA. Loppujen lopuksi 50:stä uroksesta vain kuusi sai SA:n, joten PU-kehässä ei ollut tungosta. Harmillisesti Valo ei mahtunut neljän parhaan joukkoon, mutta hieno tulos silti kuikelolta, kuuden joukkoon sijoittuminen. Tuomari tuli vielä sanomaan kehän jälkeen, että tykkäili Valosta kovasti, kiitti vielä tulosta ja ilmoitti haluavansa viedä sen kotiin. En antanut. 

Valon velipuoli Kyy oli junnuluokan kolmas EH:lla, Lämä-sisko valioluokan kolmas SA:lla, ja äiti-Roisto heti Lämän perässä neljäs SA:lla. Narttujen tuomari oli Stewart McPherson. Kiva päivä siitä huolimatta, että vettä tuli välillä ihan kaatamalla. :) Arvostelu "Valon näyttelytulokset" -sivulla.

Joitain näyttelyssä ottamiani kuvia löytyy täältä: ERKKARI

Roisto ja Lämä.

Valo PU-kehässä.

Valo <3

Valo 2,5 v.


torstai 13. kesäkuuta 2013

Näyttelyssä ja treeneissä

Viime lauantaina käväistiin pyörähtämässä Orivesi KR:ssä, jonne bordereita oli ilmottu 27 kipaletta. Olin ilmonnut Valon lähinnä tuomarin (Tino Pehar) takia, ja koska Noora pyysi :D Valo esiintyi kivasti, ja liikkui mielestäni hienosti, mutta tuomarin mielestä vähän löysästi kyynäristä. Valon saavutukseksi jäi KÄY ERI1 SA. Onneksi Lämä-sisko veti taas potin kotiin ollen VSP, ja Hotti-isi oli VSP-vet ja PU-4. Siinä on kyllä vetsku, joka esiintyy upeasti ja priimaliikkeillä! <3 Paluumatkalla pysähdyttiin perinteisellä järvikiskalle syömään jätskiä ja uittamaan koirat, ja seuraavana päivänä Valo pääsi eka kertaa ikinä kaikista karvoistaan - me keskitytään nyt vähän vauhdikkaampiin lajeihin ;D


Maanantaina oli Niinun treenit. Paitsi että Niinu oli häviksissä, ja kouluttajana toimi Leena. Kyllä täytyy taas sanoa, että jotenki natsaa Leenan koulutustapa tosi hyvin! Osaa upeasti puuttua liikkumiseen, vauhtiin ja rytmitykseen, just niihin juttuihin, joihin tarvinkin kipeästi koutsausta. Olen kyllä saanut Leenan opeista näillä kahdella kerralla paljon irti Valon kanssa, ja mitä nyt sivukorvalla kuuntelin mitä muillekin selosti, kuulosti fiksuja puhuvan (mm. siitä, mitä tehdä koiralle sillä välin, kun kouluttaja selostaa). 

Valohan meni hienosti. Vauhtia oli kivasti, ja haki kyllä todella hienosti esteitä, pystyin jättämään suorittamaan rataa itsekseen paikoissa, jossa tarvitsi itse olla jo kaukana edellä. Muuten, taas oli radalla kohta, jossa puomin alla mutkaputki niin, että molemmat suut aivan ylösmenon vieressä. Ja Valo haki puomin käskyllä <3 Kerran haksakti putkeen, mutta kaikki muut kerrat osui kohteeseen. Hitsi vie oon tyytyväinen, jos nyt pääsisi noin helpolla tuon erottelun suhteen.

Putken jälkeen tuli taas hyvää vinkkiä siitä, että Valo kannattaa hakea lähempää, eikä mennä valmiiksi valssaamaan hypylle - yksi mutka vähemmän. Hyvät takaakierrot, ja superhyvä keppien avokulmaan meno joka toistolla. Keppien jälkeen mentiin 90 astetta hypylle, jonka takana oli putki tyrkyllä. Hypyltä piti kuitenkin kääntyä taas 90 astetta keinulle. Olin vähän varautunut, että Valo menee putkeen mutta mitä vielä, kääntyi niin kiltisti matkaan. Tätä kuitenkin hiottiin, taas tuli hyviä vinkkejä siihen, miten kannatti lähteä yhtä aikaa kepeiltä (eikä irrota itse), kiihdyttää hypylle ja jarruttaa. Nämä kyllä näköjään toimivat Valolle todella hyvin! Kun vain osaisin itse paremmin. Noh, harjoitellaan.

Keinun jälkeen tuli kiire, kun hypyn takaakierrolta oli pitkä hyppysuora putkeen. Valo kääntyi ensin väärään putkeen, kun olin vain niin myöhässä, mutta kun lähetin Valon kauempaa takaakiertoon, ehdittiin mainiosti. Putken jälkeen piti taas miettiä omaa liikettä, että sain Valon heitettyä putkeen puomin ali. Tähän taas hyvä vinkki, että eka putken aikana ei tarvitse juosta, vaan hidastaa niin, että on hyvällä rytmillä tökkäämässä toiseen putkeen. Jep, nää on mulle vaikeita, kun ei mussa ole asennettuna kuin 1 vaihde :D Ihan hyvin ehdin kuitenkin vastaanottamaan puomin ylösmenon vieressä olevaan putkeen, ja loppu sujui hyvin. Tosi kivat treenit ja Valohan kulki :)

Edellisviikon treeneistä sen verran, että yksi tosi hyvä havainto tuli tehtyä. Valollehan ei ole vielä opetettu putkijarrua, tai siis olen kyllä opettanut pari kertaa, mutta huonoin tuloksin :D Nyt sitten olikin sellainen putkisokkelo, että ilman jarrua ei ollut mitään jakoa saada Valoa oikeisiin putkenpäihin. Niinun kanssa sitten testailtiin, ja huomattiin, että Valolle toimi liikkeen pysäytys ihan sairaan hyvin. Sihahduksella tai vedolla ei ollut mitään vaikutusta, mutta kun totaalisesti pysäytin oman liikkeen ennen kuin Valo oli putkessa, Valo kääntyi tiukasti mua kohti putken jälkeen :o 

Timon kanssahan me tehtiinkin jalkajarrua Valolle jo pentuna ja se toimi, mutta olin tyystin unohtanut koko jutun, tai ehkä hyljännyt sen turhan "työläänä". Nyt on kuitenkin selvää, ettei tuolle muu toimi, kun taas tämä toimi vallan erinomaisesti! Nyt täytyy vaan treenata sitä, että olen skarppina jatkamassa rataa oikein jarrun jälkeen. Jes, jospa tämä olisi vastaus putkisinkoiluihin :D Joka tapauksessa oli mahtavaa huomata, että tuo putkiaivo todellakin jätti nokan edessä olevat putket sikseen aivan älyttömän hyvin.

Viikonloppuna sitten SM-kisoihin. Valoltahan ne jäävät vielä tänä vuonna välistä, mutta Väinö sitten tolskaa sekä joukkueessa että yksilöissä... :D Toivotaan, ettei päälle kuukauden kisa- ja treenitauosta seuraa katastrofia. No, Väinön kanssa on yleensä mennyt sitä paremmin, mitä vähemmän on tehty, eli kunhan se suunnilleen pysyisi lähdössä, niin hyvä tulee (ehkä)! :D Ja jos ei tule, niin ei sekään haittaa, koitetaan pitää hauskaa. Valolle seuraavat kisat vuorossa Tuorlassa juhannuksena, 2+2 rataa. Alla muisto samaisista juhannuskisoista vuodelta 2011.

Väinöllä ilmavaraa riittää. Kuva: Juulia Savolainen

torstai 6. kesäkuuta 2013

Valosta FI & EE & LT MVA sekä EEV-13

Aika paljon on jäänyt nyt treenejä, kisoja ja asioita päivittämättä muiden kiireiden takia. Joihinkin palaan takautuvasti, mutta osa jääköön laittamatta muistiin. Kuten vaikka BAT:n kisat, joihin lähdin pirteänä kavereiden tupareiden jäljiltä... Yksi kuva kertokoon kaiken, mitä niistä kisoista on kerrottavaa:


Päivitellään nyt sitten viimeisin tapahtuma ensimmäisenä, eli viime lauantain Viron Voittaja 2013 Tallinnassa. Kalevi Staadionilla aurinko paistoi ja lämpöä riitti. Vähän jännitti ennen kehää, kun tuomari Jan Gajewski Puolasta tuntui jakavan melko avokätisesti EH:ta. Hyvin kävi kuitenkin, Valolle rapsahti PU1-sija, SERT ja CACIB, ja näin ollen Valosta tuli Suomen, Viron ja Liettua muotovalio sekä Viron Voittaja 2013! Lämä-sisko oli ROP, ja tästä kaunokaisesta tuli myös C.I.B heti ensi yrittämällä. Myös Zili-sisko vanhemmasta pentueesta tienasi SERTin ja vara-CACIBin, ja Zilistäkin tuli Suomen ja Viron muotovalio! Ei hassumpi reissu, siis! :) 

Lämä, Valo ja Zili.



maanantai 15. huhtikuuta 2013

Väinöstä FI AVA!

Niinpä! :D Aikamoinen viikonloppu. Lauantaina aloitettiin Väinön kanssa HSKH:n kisoissa Henri Luomalan radoilla. Väinö meni vain agiradat. Tavoitteena oli pysyä lähdössä ja osua kontakteille. Huomasin pian, että sain Väinön aika kivaan mielentilaan. Se oli jopa melko rauhallinen. Eka radalla häkellyin sen hienosta lähdöstä niin, että tuli hirveä kiire kutsua se radalle ja mitä teen?? No unohdan radan! Alussa oli kohta, johon olin suunnitellut pyörityksen, siitä hypyn yli ja toiselle hypylle niisto-persjättö. Noh, tohkeissani jätinkin tämän välihypyn pois, ja tein niiston jo sille... Katsoin vaan et mitä ihmettä, miten tuo numerolappu on tällä puolella :D Loppurata tottakai Väinöksi varsin upeaa menoa, että mua harmitti ja haukuin kyllä itseni moneen kertaan.

Ratojen välissä Väinö jopa makoili mahallaan lelu suussa radan reunalla, ja leikki pienen borderi-pullan kanssa. Ennen radalle menoa taas paikallaolo-rutiinit, ja ohhoh, pysyi taas aivan älyttömän hyvin lähdössä! Tällä radalla keppivirhe, avokulmat ei vaan oo Väinön juttu tällä hetkellä. Olin kyllä törkkäämässä mutta en näköjään tarpeeksi, meni 2. väliin. Varmistelin A:ta, jonka kyllä otti hyvin, ja myöhästymisen vuoksi V irtosi väärälle hypylle. Tälläkin radalla kuitenkin erinomaista menoa Väinöltä!! Voi että se oli kiltti!

Ajattelin, että tämä ei kyllä voi jatkua seuraavana päivänä, kun kyseessä pienempi halli ja Valokin mukana. Suunnattiin siis Riman kisoihin Riihimäelle. Ensimmäisen agilityradan tuomaroi ruotsalainen Andreas Silfverberg. Valo aloitti, ja menikin varsin kivasti radan puoliväliin asti. Tai itse asiassa radan jälkeen musta tuntui, että se olin kauhea - ei liikkunut yhtään, kielsi esteitä ja oli tahmea. Videolla se ei näytä niin pahalta kuin tuntui, putken jälkeen hölmö esteen ohitus joka sen tietty olisi pitänyt ottaa, mutta kokematon koira...Lopun kädessä kiinniolot selittyivät näköjään sillä, etten ohjannut :P Rata siis kosahti lopulta putki-puomi -erotteluun, jota Valo ei "ihan" osannut :)


Väinön kanssa ehdin kivasti tehdä vamistelurutiinit alkupeloista huolimatta. Otin taas rauhallisen asenteen ja pidin sen silloinkin, kun V riekkui. Hitsi se pysyi taas hyvin lähdössä, ja muutenkin oli hienosti kuulolla koko radan. Hyvät kontaktit. Sen jälkeen, kun Väinö valitsi puomin ja otti vielä kontaktinkin, olin jo niin tohkeissani että lopun hypyt menivät vähän kaarroksella, mutta nollalla maaliin. Ajattelin että jee, lähempänä SM-kisoja ollaan. Muutaman koiran jälkeen luokka oli ohi, ja kuulutettiin epävirallisia tuloksia. Olin kuulevinani, että ihan kuin kärkeen olisi sanottu Väinö. Menin katsomaan tulostaulua, ja kyllä täytyy sanoa että itku pääsi kun Väinön nimi koristi ylintä riviä. Näytin varmaan tosi fiksulta kun tirskuttelin pitkin pihoja Väinö kainalossa :D En edes ihan heti tajunnut, että Väinöhän lunasti tuolla voitolla SERT:in. Väinöstä tuli siis Suomen agilityvalio. Huh. Tuli sitten tämäkin päivä nähtyä.



Väinölle voitto, SERT, FI AVA
Rasti seinään.
Seuraavat radat tuomaroi Anne Savioja. Hypärille osallistui vain Valo. Edelleen ei minusta kulkenut ihan omaa tahtiaan, mutta meno oli kuitenkin jo parempaa kuin eka radalla. Haki kepit kivasti vauhdista. Keppien jälkeiselle hypylle jäin jumittamaan hetkeksi liian pitkään, ja olin liian lähellä hyppyä. Olin myöhässä seuraavalta hypyltä, mistä 5. Erehdyin taas laskeskelemaan, mikä aika olisi ollut ilman tuota kämmiä, enkä viitsi edes sanoa ääneen mihin se olisi todennäköisesti riittänyt... Yllättävän lujaa Valo sitten taisi mennäkin, kaarroksista huolimatta :P Jos yrittäisi nyt sitten tehdä niitä nolliakin, niin ei tarvitsisi jossitella :D



Viimeinen agirata oli Valon osalta ihan ihme menoa. Tai minun osaltani, ohjasin sitä ihan ihmeellisesti. Kivasti teki A:n ja haki hyvin keppien umpikulman leikaten 90-asteen kulmasta. Noh sitten jätin ohjaamatta päällejuoksuun, ja tuli hypyn ohi. Lopussa vielä oletin omiani, ja jätin ohjaamatta putkeen jolloin juoksi ohi mun perässä. Katsoin videolta, että en ohjannut yhtään! :P Kivasti persjättöön ja hyvä keinu.

Väinöllä taas loistava lähdössäpysyminen, vaikka jätin sen pitkän matkan päähän! Jes. Hyvät kontaktit ja muutenkin ihan hyvää menoa, mutta huomasin, että Väinöllä taisi jo edellinenkin päivä painaa jaloissa. Rata oli vähän ruma, mutta nolla kuitenkin ja palkinnoillekin vielä päästiin, sijoitus 4. Parasta se, että Väinö käyttäytyi ja kuunteli ihan älyttömän nätisti koko päivän!! Kyllähän se siis vähän isotteli muille ja riekkui väinömäiseen tapaansa, mutta hermot pysyivät kuitenkin kurissa ja työskentely oli hienoa! Tämä oli Väinön päivä.



Anne leikittää Väinöä.

Huippu päivä kaikenkaikkiaan. Mietiskelin illalla, että Väinöllä ei itse asiassa ole mennyt yhtään hassummin. Se on kisannut kuudet kisat viime kesän SM:ien jälkeen, joista saldona 2 sertiä, bordereiden minimestaruuksien 2. sija ja FI AVA. Ensimmäisen ja toisen sertin välissä on 6 nollaa, toisen ja kolmannen välissä 3. Ihme kyllä, ei siis lainkaan hassumpi saldo! Ehkei se jouda hyllylle ihan vielä :) 

Ai niin, Valo oli siis kaverin matkassa lauantaina Tallinn Winnerissä, josta ei ollut älyttömiä odotuksia tuomarimuutoksesta johtuen. Valo kuitenkin ihme kyllä päätyi Tanya Ahlman-Stockmarin syynissä PU3-sijalle, ja toi kotiin kauniin kuusenkoristeen - vara-CACIBin :P Olisi saanut olla enemmän luustoa jne, ylläripylläri :) Luonnonlakeja uhmaten Valo on nyt kuitenkin ilmoitettu pariin Suomen näyttelyyn, katsotaan mitä niissä tapahtuu.

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Sekalaista sälää

Parit treenit sun muut on jääneet päivittämättä, joten kirjaillaan ylös ne tärkeimmät tapahtumat.


  • Viime viikolla kävin molempien poikien kanssa omatoimitreenailemassa kerran. Valon kanssa puomia putket houkuttimina, keppejä ja vähän käännöksiä. Valo teki hienosti, mutta mitä teki Väinö? Se oli ihan älyttömän nopea!!! Siis Väinöksi! En tiedä, onko se liekkö koskaan mennyt noin lujaa. Se veti puomitkin ihan älyttömällä laukalla, ja tiukkaa teki perässä pysyä. Lisäksi kun käännöksetkin olivat vielä hienot ja tiukat, niin kyllä olin iloinen. Jospa se vielä tekisi saman yllätyksen joskus kisoissakin, niin vau :)
  • Olin 4 päivää Tallinnassa, ja reissu huipentui KV näyttelyyn. Noora toi Valon mukanaan, lisäksi kehissä Lämä-sisko ja Hotti-isukki. Valon tulokseksi jäi AVO ERI1 SA, mutta Lämä sentään oli VSP, sai sertin ja cacibin ja tuli Suomen, Ruotsin, Viron ja Liettuan muotovalioksi 2 vuoden ja 2 päivän ikäisenä! :) Hotti-isikin oli lopulta BIS3-veteraani suuressa vetskukehässä, ja tuli Viron veteraanivalioksi.
  • Pinseritreeneissä Väinö jatkoi kivaa menoaan, eikä Valokaan hassumpi ollut. Loppuun testasin vähän Valon keppien tilaa sekä A:lta irtoamista.



Ihmettelin sunnuntain kisoissa, kun Valo aivasteli kovasti jäähylenkillä. Ajattelin, että sillä oli vain mennyt hallin hiekkaa tai vastaavaa nokkaan pallonsa kanssa tolskatessa. Sama jatkui kuitenkin illalla pahempana, ja pian päättelinkin oireista, että Valolla lienee nenäpunkkitartunta. Hirveän kivaan saumaan tuli tottakai, eihän meillä olisikaan kuin viralliset kuvaukset ja perjantaina Kuopioon agilityseminaariin lähtö. Kaapissa oli onneksi Strongholdia, jotka laitoinkin heti molemmille niskaan. 

Ensin oireet vai pahenivat, mutta se on ilmeisesti tyypillistä lääkkeenannon jälkeen. Nyt vaikuttaakin, että punkit on selätetty, huomisen aamun vielä katselen, uskaltaako kuvauksiin lähteä, saatika Kuopioon. Lupaavalta näyttää kuitenkin, ja onneksi kyseessä ei ollut yskä!!! Silti harmittaa, että ressukka on kisaillut kipeänä, ja varmaan huonolla säkällä tartuttanut muitakin :P Olisi vain oireet alkaneet edes hiukan aiemmin...

Loppukevennykseksi vielä kerran Valon hieno keppien haku minun ei-niin-hienosta ohjauksesta huolimatta :D Pois alta!


torstai 31. tammikuuta 2013

Kika Cup & Kaunas Winter 2013, Liettua

Viime perjantaina huristeltiin kaverin kanssa läpi Baltian kyydissä kuusi koiraa, kohteena Kaunas Liettuassa. Lauantaina osallistuttiin kansainväliseen näyttelyyn, ja sunnuntaina oli vuorossa kaikkien rotujen näyttely. Bordereita mukana siis Valo, Lämä-sisko ja Hotti-isi. Matka meni hyvin heti kun päästiin Suomesta ulos. Kotikamaralla reissukumppani ehti jo jättää passinsa kotiin, ja sen haettuaan huristella itselleen mojovat sakot, jonka seurauksena pääsimme viimeisinä laivaan 5 minuuttia ennen sen lähtöä... Eli ei mitään uutta.

Juulian kans samassa Latvialaisessa Statoilin vessassa kuin viime reissullakin :)


Hotelli oli lämmin, tilava ja kiva, jos ei huomioida vähintäänkin mielenkiintoista aamiaista. Hyvin tuli meidän koko koiraköörikin toimeen keskenään. Lauantaina navigaattori johdatti meidät täysin päinvastaiseen suuntaan näyttelypaikasta, ja kehään ehtiminen meinasi tehdä vähän tiukkaa. Löydettiin kuitenkin perille, ja Valo pääsi ensimmäisenä avoimessa luokassa serbialaisen Zoran Brancovicin syyniin.

Taisihan tuo Valosta tykätä, kun ERI heilahti. Seuraavaksi vein kehään veteraaneissa debytoivan Hotin, joka myöskin miellytti tuomari-sedän silmää. Valo oli PU1 ja sai N-SERTin ja ensimmäisen CACIBinsa :) Isi oli PU2 ja ROP-veteraani SERTillä. Näyttelytähti Lämä sai muuten kovasti kehuja, mutta tuomari oli todella tiukka etenkin liikkeistä, ja Lämän lanne ei tällä kertaa miellyttänyt liikkuessa. Musta oli silti hienoa, että kerrankin oli tuomari, joka oikeasti arvosti liikkeitä korkealle! Tältä herralta varmaan 90% koirista lähti pihalle ilman mitään, puisteli vain päätänsä irvistys naamalla, kun koirat ravasivat :D Siinäkin mielessä olen tyytyväinen Valon tulokseen.

Hotti-isukki oli vielä päivän päätteeksi BIS4-veteraani Ligita Zaken tuomaroidessa! On se hieno.

Ganymede's Canadian Brass "Hotti". Kuva: Juulia Savolainen.
Sunnuntaina tuomarina toimi Rita Reyniers Belgiasta, tiukahko tuomari hänkin. Rouva ihastui koko kolmikkoon kovasti, ja tällä kertaa Lämänkin sipsuttelu vakuutti. Lämä oli VSP N-SERTin kera, Valo taas ROP ja Hotti PU2 sekä ROP-veteraani, jolloin Hotista tuli myös Liettuan veteraanivalio! Päivän kohokohdat olivat kuitenkin illan ryhmäkehissä. Ikinuori Hotti kiristi tahtia edellispäivästä Anna Brancovicin valitessa sen BIS2-veteraaniksi! Aika hienoa.


Minulle mukavin yllätys tapahtui kuitenkin terrieriryhmässä. Valo nimittäin kipitti isossa ryhmäkehässä Boris Shapiron valintana RYP3-pallille asti! Siis mun rimpula kumitarzan! En olisi osannut arvata tuomarin ilmettä kokoomakehässä katsellessa. Aika kiva fiilis oli astella eka kertaa ryhmäkehässä palkinnoille asti :) Valo kyllä esiintyi kivasti, ja sen kanssa on ihana mennä, kun saa juosta ja tietää, että se takuuvarmasti ravaa eikä esim. ota ainoataan peitsausaskelta. Sanokaa mitä sanotte, mutta kylläpä tykkään tuosta pojasta <3.

Valo RYP3. Kuva: Juulia Savolainen.
Valo liitää ryhmäkehässä. Kuva: Juulia Savolainen.
Reissu oli siis onnistunut, Juuliankin koirat saivat kaiken, mitä pitikin, ja isommilta kommelluksilta vältyttiin. Eikun seuraavaa reissua suunnittelemaan :)

Aamunäkymä hotellin ikkunasta.

tiistai 15. tammikuuta 2013

Valon kanssa reissussa; näyttelyä ja treeniä

Viikko sitten lennettiin Valon kanssa "kotiin" Ouluun. Jännitin kovasti, pääseekö Valo kokonsa puolesta matkustamoon, mutta hyvin kävi. Suurimmat ongelmat ilmenivät Valon lentokassiin saamisessa... Koneessa Valo malttoi olla hiljaa, ja nousun jälkeen rauhoittuikin vain makoilemaan kassissaan penkin alla. Aika vaivatonta siis!

Oulussa vain völläiltiin, lenkkeiltiin ja käytiin moikkailemassa kavereita. Tässä Veeran pojat Pablo ja Pepe, jotka eivät kyllä ihan hirveästi fanittaneet Valoa... :)


Perjantaina jatkettiin matkaa junaillen Kuopioon. Olikin sitten junamatka pahimmasta päästä. Pian lähdön jälkeen huomasin, että vaunussa on todella kylmä. Lisäilin ensin huivia, sitten pipoa, lopulta takkia ja lapasia, ja viimein istuin vaunussa toppahousut jalassa. Veto oli kova, ja syy paleluun paljastui seinälle vilkaistessa:


Valitin konnarille tilanteesta, ja hänen tarkastettuaan tilanteen selvisi, että joku lämmityspömpeli ei ollut ollenkaan päällä. Onneksi vaunussa ei ollut lyhytkarvaisia koiria... No eipä se vaunu siitä silti paljon lämmennyt, 4 tunnin kuluttua vaunussa oli 15 astetta. Puolivälissä matkaa, sormien hädin tuskin liikkueessa menin vessaan, koska oli pakko ja ajattelin samalla lämmitellä käsiäni hanan alla. Yllätys olikin suuri, kun pöntön kannen aukaistessani näky oli tämä:


Pöntön läppä oli rikki, ja lunta tuiskusi naamalle :D Voin kertoa, että oli vähän kylmää kyytiä tämä vessassa asiointikin. Tästä ilmoittaessani konnari näytti jo siltä, että tukehtuu. Ei tainnut hänkään olla aivan tyytyväinen tilanteeseen :D Joka tapauksessa, karmein VR:n kyyti aikoihin, ja Kuopioon päästessäni olin jo syväjäässä. Onneksi Sannan ja Harrin luona odotti lämmin takka <3 Nätit on maisematkin Aksalan takapihalla:


Lauantai-aamuna lähdettiin aikaisin ajelemaan Kajaanin kansainväliseen näyttelyyn, jossa tuomarina toimi Carole Garhöfer. Valo aloitti borderit nuorten luokan ensimmäisenä. Luokassa oli 5 urosta, ja tuomari aloitti liikuttamalla kerran hyvin pienen kehän ympäri. Sitten Valo pöydälle, ja siitä maahan. Odotin seuraavaksi hänen katsovan Valon liikkeet, mutta mitä vielä! Lätkä nousi EH:n merkiksi. Tässä vaiheessa tuomari menetti arvostuksensa minun silmissäni. Siitäkö maksan, ettei tuomari viitsi edes kerran pyöräyttää koiraani kehässä edes takaisin?? Voi luoja, että olin pettynyt. Vaikka kuinka inhoaisi koiraa, kyllä nyt hyvänen aika liikkeet pitää katsoa! Tämän jälkeen en edes viitsinyt seurata kehää. Valo oli siis luokkansa viimeinen, en ole varma miksi, arvostelu kun oli ihan liiba laabaa.

Valon sisko Villi sai ERI:n ja oli luokkansa toinen, Messi-siskolle ekasta näyttelystään samaten allekirjoittaneen handlaamana ERI ja luokkansa neljäs. Paras saavutus tältä reissulta olikin juuri tuo Messin ERI, nyt nimittäin pääsemme koko kööri maaliskuussa samaan LUT-kokeeseen tavoittelemaan A-tulosta! JEE!

Sängynvaltaajat.
Iltapäivällä päikkäreiden jälkeen suunnattiin hallille treenaamaan. Valo teki eka kertaa mm. merkkausta, ja onnistuikin heti aika hyvin. Kepit minun jäädessä taakse hyvät, samoin poispäinkääntö puomilta. Tässäpä pieni kooste sisarusten tolskailusta:

Seuraavana aamuna suunnattiin taas hallille, ja jatkettiin siitä mihin edellispäivänä jäätiin :) Pyysin Sannalta vinkkejä kääntymisen opettamiseen Valolle, ja niitä myös sain. Listaan itselleni muutaman pointin muistiin.


  • Pyöritys ja niisto-persjättö, sekä niiden ero!
  • Ennakoiva valssi ja siitä palkkaus, palkan suunta.
  • Etupalkka radan osana taas käyttöön! En tiedä, missä vaiheessa jätin tämän pois, mutta nyt sen on syytä palata takaisin - vauhdin nosto!!
  • Käännökset myös okserille, muurille ja renkaalle.
Kyllä kasvikset tietää, mitä meidän pitää Valon kanssa tehdä ja miten :) Älyttömän hyviä juttuja tuli taas käytyä läpi, ja treeni-into kasvoi hurjasti! Olisipa jo kokeet ohi, että pääsisin testailemaan uusia juttuja... Oli kiva nähdä myös Valon Messi-siskoa, sekä sisarus-puolia Reinoa ja Iitua! Nättejä ja reippaita penneleitä. Sunnuntaina Valo pääsi ennen lähtöä vielä vesijumppaan, tekisi varmasti hyvää jatkossakin. VR oli tainnut kuulla valitukseni, kun paluumatkalla eläinvaunussa oli 27 astetta lämmintä. Ja mulla oli tietenkin kalsarit ja villasukat jalassa... :) Valo nukkua retkotti koko matkan, ja oli selkeästi iloinen myös päästessään kotiin Väinön luo.

Metrossa iskän sylissä, yksi pysäkki kotiin <3






tiistai 18. joulukuuta 2012

Maanantain Niinuilut

Valolla oli eilen Niinun treenit. Jämähdettiin heti alkuunsa kohtaan, jossa pituudelta käännyttiin noin 90-astetta kepeille. Se rytmitys! Miten se onkin mulle niin vaikeaa? Valon käännös siis meni kovin pitkäksi, ja haki koko ajan 2. välin. En vain osannut hidastaa ja kääntyä tarpeeksi tiukasti :D Lopulta kuitenkin onnistuttiin, huh. Valo kesti taas hienosti päällejuoksun kepeillä.

Yritin ensin muutamaan otteeseen ohjata erään kohdan lähettämällä ja päällejuoksulla, mutta huomasin pian että se oli vielä turhan haastellinen valinta Valolle (haki myös viereisen hypyn). Vaihdoin siis valssiin ja persjättöön, joista saatiinkin ihme kyllä kehuja. Valo vain tuntuu tulevan persjättöihin niin hyvin, että jopa minun on helppo onnistua niissä :D Pitää myös muistaa kiinnittää huomiota rintamasuuntaan, jottei Valo kaarrata liikaa kohdissa, joissa ei pitäisi.

Suoran putken jälkeen oli hyppy tyrkyllä, mun olisi pitänyt oikeasti ohjata päällejuoksuun mutta sen sijaan heiluttelin käsiäni missä sattuu. Piti siis palkata, että Valo kääntyi putkelta oikealle hypylle. Saatiin kuitenkin tämäkin sujumaan. Nyt tulee Niinun treeneihin kahden viikon tauko pyhien takia, sitten jatketaan.

Loppuun vielä muutama Maya Privezentsevan ottama kuva messarista.


Ilmeellä :)


maanantai 10. joulukuuta 2012

Messari 2012

Tämän vuoden messari on nyt koettu! Tuloksellisesti ei juhlittu, mutta muuten oli kivaa. Valo oli liian kesken, liian kevyt ja liian narttumainen - molempina päivinä tuloksena EH. Lauantaina sijoittui nuorten neljänneksi ensimmäisenä EH:n saaneena, sunnuntaina lensi varmaan ekana pihalle kilpailuluokasta.

LA, tuomari Bjørg Foss, Norja:

"Very elegant young dog with correct proportions. Would like to see a stronger head and the ears lower set. Normally angulated. Correct topline. Slightly slooping in the kropp and low set tail. Correct brisquit. Typical skin and bone. Would like more free movement to the side." NUO EH4

SU, tuomari Kimmo Mustonen:

"Turhan kevyen vaikutelman antava nuori uros. Kokonaisuutena kevyt pää, hyvä purenta, hyvät silmät, korvat ja ilme. Oikea ylälinja, niukasti kulmautunut etuosa. Kevyt luusto, helposti spannattavissa. Erinomainen karvanlaatu. Paksu nahka. Liikkuu riittävällä askelpituudella yhdensuuntaisesti. Erinomainen luonne ja esiintyminen. Saisi kokonaisuutena olla urosmaisempi."

Onhan tuo Valo toki kovin muikku, keskenhän se vielä on muttei siitä koskaan mitään kovin skrodea tulekaan, ja hyvä niin - kulkeepahan agilityssa ja mahtuu luolaan niin kuin kuuluukin ;) Valo esiintyi hienosti, ja sunnuntaina sain eka kertaa katsella menoa kehän laidalta Nooran handlatessa upeasti, kiitos Nooralle! <3 

Sanna hieroi pojat viikonloppuna. Molempien lihakset olivat hyvässä kunnossa, Valon rangasta löytyi pari pientä lukkoa, jotka aukesivat hyvin. Eli ihan hyvässä kunnossa ovat. Tammikuussa vien ne fyssarille, ja Valolle pitäisi ruveta katselemaan tarkki-aikojakin pikkuhiljaa.

Valo, Noora ja erittäin huono kuva :)

tiistai 13. marraskuuta 2012

Väinön C.I.B-kuvatukset

Vihdoin viimein sain Väinöstä otettua jonkin sortin kuvan Borderi-lehteen valio-ilmoitusta varten :) Vain 7 kk myöhässä... Väinö lienee ansainnut ihan oman päivityksen kuvineen <3

C.I.B FI WORK CH FI EE LV LT BALT CH TLNW-12
FOO FIGHTERS FAN MAIL



HUI helekkari!


4,5 v.

<3