Päivittely on hetkeksi unohtunut, kun tässä on ollut kaikenlaista menoa ja tohinaa :) Treeneistä en viitsi nyt kirjoittaa, vaan keskityn SM-kisoihin ja juhannuskisoihin.
SM-kisat oli kyllä hieno kokemus, ja viikonloppu oli tosi kiva ensimmäisen yön kommelluksista huolimatta (nukuin autossa bussiasemalla jne..) :D Perjantaina oli kaksi rataa kolmosille. Ensimmäinen rata oli meiltä todellinen riman alitus. Olen ruvennut hetsaamaan Väinöä ennen startteja, ja tähän asti ilmat ovat olleet niin viileät, että olen saanut lelun taskuun radalle. No, tällä kertaa Tiian piti ottaa lelu vaivihkaa lähdössä pois, mutta hän joutuikin lähtemään omaan rataantutustumiseensa. Siinäpä olin lähtöalueella, ja yritin saada lelun piiloon Väinön huomaamatta. No, ei onnistunut. Se jäi jo lähdössä tuijottamaan taaksepäin lelun suuntaan, ja olin aivan varma, että vapautuskäskyn saatuaan Väinö juoksee suoraan lelulle.
Tulihan se sentään suorittamaan rataa, mutta voi hyvänen aika mitä tahtia ja millä tavalla :D Aina parin hypyn jälkeen se pälyili lähdön suuntaan, ja sain todella tehdä töitä ylipäänsä pitääkseni sen mukana. Muurin edessä pyörittiin varmaan tuhat ympyrää ja meno oli muutenkin aivan karseaa. Tulos taisi lopulta olla 5 ja paaaaljon yliaikaa. Noh, opinpa ainakin, etten enää koskaan jätä lelua lähtöön :P
Toinen rata oli jo parempi. Leena Rantamäki-Lahtisen rata oli aika lailla suoraan juoksemista, ja ongelma syntyikin loppusuoran jälkeen, kun en ehtinyt päällejuoksuun ja jouduin tekemään jonkin ihme leikkaus(?)pelastuksen, jotta saisin Väinön hypyn yli. Tuloksena kuitenkin nolla, mutta meno ei päätä huimannut joten yliaikaa pari sekuntia. Tällä radalla jalat juuttuivat totisesti paikoilleen :P
Seuraavana päivänä oli joukkuerata. Olin Väinön kanssa kolmantena lähtijänä. Rata meni muuten ihan hyvin, mutta loppupään putki-A -erottelussa se tapahtui: Lähdin hetkeä liian aikaisin rynnimään eteenpäin, jolloin Väinö kääntyikin A:n sijasta perääni putkeen! ARRRGGHH, Tiina oli vielä muistuttanut, että tässä kohdassa pitää muistaa odottaa niin, että koira on A:lla ennen kuin lähtee menemään :( Tältä radalta siis HYL, muita virheitä ei tullut. Harmittava virhe, mutta kaikesta oppii. Kokemus oli kuitenkin hieno!!
Oli myös mukava nähdä Valon siskot Lämä ja Villi, ihania pentuja ovat kaikki :)
JUHANNUSKISAT
Viime viikonloppuna oli Tuorlassa juhannuskisat. Olin ilmoittautunut kaikille kolmelle päivälle, tuossa vieressä kun olivat. Perjantaina oli kaksi rataa, Minna Räsäsen agirata ja Anne Saviojan hypäri. Ensimmäinen rata tuntui todella hyvältä ja sujuvalta! Vauhtia olisi toki voinut olla enemmän, mutta edelleen, sitä vasta haetaan. Kuten Janita viikonloppuna sanoi, ensin tehdään nollia ja sitten voidaan ruveta hakemaan vauhtia :) Taisi kyllä vain lohdutella mua :D
Tällä radalla ehkä hienointa oli se, että minähän valssasin ja vielä ajoissa :D Tein vaikka kuinka monta valssia, ja sain ne onnistumaan kerta toisensa perään. JEE! Tosin viimeinen valssi oli myöhässä, mutta ei se mitään. Olin tosi tyytyväinen tähän rataan, vain yhden varman päälle -ohjauksen tekaisin pyörittämällä putkea edeltävän hypyn kauemmalta puolelta väärään putken päähän sujahtamisen pelossa. Tältä radalta siis 0!
Seuraava rata oli myös aika kiva. Tälläkin radalla tein pari minulle uskaliasta ohjausta, joihin olin tosi tyytyväinen :) Rata oli ihan sujuva, videota ei valitettavasti ole, kun kaveri ei oikein ymmärtänyt, mitä tarkoittaa "kuvata rata" :D Sitten se tämän radan ikävä juttu...Olisimme siis tehneet nollan, ja edellisen radan onnistuttua tuplanollan, mutta mitä mä teen?? Menen ja palkkaan Väinön liian aikaisin, mistä siis seurasi hylkäys! Voi että mua pisti vihaksi. Taas kerran, kaipa tästäkin jotakin oppi.
Lauantaina oli taas kaksi agirataa, Leena Rantamäki-Lahtisen ja Minna Räsäsen. Leenan radasta en muista tällä hetkellä mitään :D Mun kamera sanoi sopimuksensa irti lauantaina, joten koko viikonlopulta on vain tuo yksi perjantain rata kuvattuna. Teimme joka tapauksessa nollan, jee! Rata taisi olla aika suoraviivainen.
Minnan rata lähti ihan hyvin käyntiin, onnistuin tekemään alkuun hyvän pakkovalssi-jaakotuksen. Ennen puomia olevalle esteelle oli tarkoitus tehdä saksalainen joka vähän epäonnistui, joten tässä tuli ensimmäinen haparointi, kun jouduin heittämään Väinön puomille leikaten. Seuraavaksi tuli keppivirhe! Niitä ei olekaan tullut aikoihin, ja keppikulma oli tässä vielä aika helppo. Väinö vain katseli mua eikä keppejä, joten tästä kielto.
Virheethän tahtoo aina vaikuttaa muhun niin, ettei ohjaaminen välttämättä enää hirveästi kiinnosta. Keppien jälkeen onnistuin vielä valssaamaan, mutta seuraavan hypyn jälkeinen valssi oli auttamattomasti myöhässä, ja väinö meni väärään putken päähän. Loppurata virheetön. Ratasuunnitelmassakin olisi kieltämättä ollut parantamisen varaa tuossa keppien jälkeen, mutta tulipahan yritettyä.
Maanantaina oli sitten vielä Leenan agirata. Koko viikonloppu oltiin selvitty ilman sadetta, mutta juuri ennen minien rataantutustumista ja sen aikana vettä rupesi tulemaan kaatamalla. Hehe, onnistuin ilmeisesti hetsaamaan Väinön ihan yli ennen tätä rataa. Lähdössä se jo roikkui mun taskussa kiinni lelun toivossa ja oli aika holtiton. Eiköhän se pentele sitten karannut lähdöstä, ja minä tollo vielä lähdin menemään! Alkurata selvittiin kuitenkin ihan kunnialla, mutta muurin jälkeisellä hypyllä Väinö kääntyi jalkoihin, ennen keppejä riekkui vain lelun perään, ei oikein lähtenyt takaakiertoihin ja loppusuorallakin juoksi esteiden ohi (tosin en niitä jaksanut enää edes ohjata).
Tästä radasta huolimatta olin hirveän tyytyväinen Väinöön viikonlopun aikana. Se oli tosi hienosti kuulolla, ja vauhtikin vain parani loppua kohden! Näin hyvin meillä ei ole vielä mennytkään :) Treenattavat asiatkin taas vähän selkeni, ja tästä on hyvä jatkaa.