Jounin treenit

Maanantaina Niinua tuurasi Jouni Orenius, joka olikin uusi tuttavuus kouluttajana. Palasimme reissusta vasta päivällä, yö oli ajettu Liettuasta Tallinnaan, nukuttu autossa pari tuntia ja laivassa toiset pari, joten en ensin aikonut mennä. Halusin sitten kuitenkin mennä mielenkiinnosta, ja Valokin vähän säälitti kun se oli kykkinyt autossa/häkissä koko viikonlopun. Lähdettiin siis väsymystä uhmaten treeneihin.

Heti alkajaisiksi huomasin jättäneeni kengät kotiin, joten lainasin treenikaverin hitusen suuria tennareita.  Tutustuttavana oli taas 2 ratapätkää, joista ehdin tehdä Valon kanssa ensimmäisen, esteet 1-14. Oikeastaan ensimmäinen asia johon tartuttiin, oli yllätys yllätys putkijarru. Palkattiin pari kertaa ja katseltiin rytmitystä. Piti siis kääntyä suorasta putkesta takaisin tulosuuntaan hypylle. 

Seuraavaksi pitikin taas katsella valssin suuntaa, kun peruuttelin taas. Jounikin onneksi puuttui linjaamiseen, ja hoksautti mut vekkaamaan muurille, jotta Valo sai paremman linjan pituudelle. Persjätön tein jopa liian aikasin, ja piti muistaa ottaa koira kunnolla mukaan, kun muut esteet vetivät selän taakse. Sitten pitikin juosta, mikä tuotti vähän ongelmia :D Ehdittiin kuitenkin päätyhypylle, ja viimeinen ongelma muodostui siitä, miten saada Valo vedettyä hypyn oikealle puolelle. Ikäänkuin välistävetoon siis. Ja siis onnistuihan se heti, kun tein jotain sen eteen...Eli tiukka haltuunotto. Lopuksi vielä rata nollana läpi.

Valo oli selkeästi väsynyt, ja mun muistikuvat koko treeneistä nyt aika hataria. Harmitti vähän treenien jälkeen, kun edes toin sen. Meno oli vähän tahmeaa, ja viimeistään silloin kun Valo rymysi 1. riman päälle, tiesin sen olevan ihan poikki. Näytti se silti nauttivan, ja oli mukava kokeilla uutta kouluttajaa, vaikkakin enemmän olisin saanut irti pirteänä (ja omilla kengillä). Nyt ollaan vain lepäilty muutama päivä, katsotaan josko käytäisiin tänään hallilla.

Kika Cup & Kaunas Winter 2013, Liettua

Viime perjantaina huristeltiin kaverin kanssa läpi Baltian kyydissä kuusi koiraa, kohteena Kaunas Liettuassa. Lauantaina osallistuttiin kansainväliseen näyttelyyn, ja sunnuntaina oli vuorossa kaikkien rotujen näyttely. Bordereita mukana siis Valo, Lämä-sisko ja Hotti-isi. Matka meni hyvin heti kun päästiin Suomesta ulos. Kotikamaralla reissukumppani ehti jo jättää passinsa kotiin, ja sen haettuaan huristella itselleen mojovat sakot, jonka seurauksena pääsimme viimeisinä laivaan 5 minuuttia ennen sen lähtöä... Eli ei mitään uutta.

Juulian kans samassa Latvialaisessa Statoilin vessassa kuin viime reissullakin :)

Hotelli oli lämmin, tilava ja kiva, jos ei huomioida vähintäänkin mielenkiintoista aamiaista. Hyvin tuli meidän koko koiraköörikin toimeen keskenään. Lauantaina navigaattori johdatti meidät täysin päinvastaiseen suuntaan näyttelypaikasta, ja kehään ehtiminen meinasi tehdä vähän tiukkaa. Löydettiin kuitenkin perille, ja Valo pääsi ensimmäisenä avoimessa luokassa serbialaisen Zoran Brancovicin syyniin.

Taisihan tuo Valosta tykätä, kun ERI heilahti. Seuraavaksi vein kehään veteraaneissa debytoivan Hotin, joka myöskin miellytti tuomari-sedän silmää. Valo oli PU1 ja sai N-SERTin ja ensimmäisen CACIBinsa :) Isi oli PU2 ja ROP-veteraani SERTillä. Näyttelytähti Lämä sai muuten kovasti kehuja, mutta tuomari oli todella tiukka etenkin liikkeistä, ja Lämän lanne ei tällä kertaa miellyttänyt liikkuessa. Musta oli silti hienoa, että kerrankin oli tuomari, joka oikeasti arvosti liikkeitä korkealle! Tältä herralta varmaan 90% koirista lähti pihalle ilman mitään, puisteli vain päätänsä irvistys naamalla, kun koirat ravasivat :D Siinäkin mielessä olen tyytyväinen Valon tulokseen.

Hotti-isukki oli vielä päivän päätteeksi BIS4-veteraani Ligita Zaken tuomaroidessa! On se hieno.

Ganymede's Canadian Brass "Hotti". Kuva: Juulia Savolainen.

Sunnuntaina tuomarina toimi Rita Reyniers Belgiasta, tiukahko tuomari hänkin. Rouva ihastui koko kolmikkoon kovasti, ja tällä kertaa Lämänkin sipsuttelu vakuutti. Lämä oli VSP N-SERTin kera, Valo taas ROP ja Hotti PU2 sekä ROP-veteraani, jolloin Hotista tuli myös Liettuan veteraanivalio! Päivän kohokohdat olivat kuitenkin illan ryhmäkehissä. Ikinuori Hotti kiristi tahtia edellispäivästä Anna Brancovicin valitessa sen BIS2-veteraaniksi! Aika hienoa.

Minulle mukavin yllätys tapahtui kuitenkin terrieriryhmässä. Valo nimittäin kipitti isossa ryhmäkehässä Boris Shapiron valintana RYP3-pallille asti! Siis mun rimpula kumitarzan! En olisi osannut arvata tuomarin ilmettä kokoomakehässä katsellessa. Aika kiva fiilis oli astella eka kertaa ryhmäkehässä palkinnoille asti :) Valo kyllä esiintyi kivasti, ja sen kanssa on ihana mennä, kun saa juosta ja tietää, että se takuuvarmasti ravaa eikä esim. ota ainoataan peitsausaskelta. Sanokaa mitä sanotte, mutta kylläpä tykkään tuosta pojasta <3.

Valo RYP3. Kuva: Juulia Savolainen.

Valo liitää ryhmäkehässä. Kuva: Juulia Savolainen.

Reissu oli siis onnistunut, Juuliankin koirat saivat kaiken, mitä pitikin, ja isommilta kommelluksilta vältyttiin. Eikun seuraavaa reissua suunnittelemaan :)

Aamunäkymä hotellin ikkunasta.

Ojangossa

Tänään mentiin pitkästä aikaa omatoimitreenailemaan Ojankoon. Lämppäsin koirat jo kotipoluilla, ajatuksena rynnätä heti varaamaan kenttä omaan käyttöön, mutta hyvin siellä olikin tilaa :) En ole hirveästi nyt käynyt tuohon aikaan (puolen päivän jälkeen), joten en ollut ihan varma mikä on meininki. Asun siis 5 minuutin päässä, joten lämppäily onnistuu kotonakin :) 

Lämppäilystä tulikin mieleeni, että muistakaahan lämmitellä ja jäähdytellä koiranne hyvin, etenkin näin pakkasilla! Mikään ei ehkäise vammojen syntymistä yhtä hyvin, ja aktiivinen treeni/kisa-urakin varmasti pitenee... Itse näen autosta koiran viemisen suoraan kentälle ja takaisin autoon suorastaan koiran laiminlyöntinä. Pienikin lämmittely ja jäähdyttely on parempi kuin ei mitään! Itse käytän pojille lisäksi palautusjuomaa. Hyviä lämppä-ohjeita voi lukaista vaikkapa täältä:

Koiran lämmittely ja jäähdyttely

Treeneihin sitten. Väinön kanssa tein ensin keppejä etupalkalla hypyiltä vauhtia ottaen. No nyt se osui eka väliin, mutta taipui siitä kolmanteen... Onnistui kunhan malttoi. Lopputreeneissä jätin lelun vähän sivuun keppien jälkeen, jolloin yritti jättää tokavikaa keppiä väliin. Ihme kyllä malttoi lopulta kuitenkin pujotella loppuun asti. Tässä harjoituksessa jäin siis itse aina taakse.

Väinölle myös vähän leikkauksia ja saksalaista, jotka teki hienosti. Väinö kyllä kääntyy melkoisen pienesti, kun sille päälle sattuu. Putki-A -vaihtoehdoistakin valitsi hienosti oikean (A:n). Lisäksi vähän rallailua ja keinua siinä samalla. Onhan se tuollainen ärsyttävä touhottaja kentällä, hyppii, huutaa ja roikkuu taskussa, mutta mukava Väinönkin kanssa on tehdä :) Pääsis nyt vaan kisaamaankin joskus... Helmikuun puolivälissä se voiis ottaa jo vikan agi-sertinkin vastaan, iiks!

Aurinko saa riehaantumaan :)

Väinö luminenä.

Valon kanssa aloitettiin niistoilla, palkka edessä. Malttoi vallan hyvin kiertää siivekkeen, eikä pyrkinyt palkalle. Vauhtia otettiin putkesta. Sama juttu pyörittämällä, olisi voinut olla tiukempikin, mutta teki kuitenkin hyvin. Sitten tehtiin ratapätkää palkan odottaessa lopussa. Vielä oli lieviä malttamattomuusongelmia :D Ei sinänsä mennyt omin luvin palkalle, mutta keskittyi huonommin, ampui suoraan putkeen kun piti niistää hypylle, haki vähän vääriä esteitä jne. Tein vain itsepintaisesti niin kauan, että onnistui, ja onnistuihan se. Kyllä me tämä juttu opitaan vielä uudestaan, jolloin vauhtia tullee lisää :) Ajatuksena siis ehdollistaa Valo tekemään ohjaukset ja rataa samassa moodissa, kuin palkalle pyrkiessä.

Valollekin saksalaista em. radan yhteydessä, teki hienosti, samoin kuin keinun ja A:n (pysähtyi hyvin). Haki hyvin keppien avokulman. Radalla sattui olemaan putki A:n alla, joten ensimmäistä kertaa kokeilin erottelua. Ihan vain niin, että sanoin jommankumman esteen käskyn. Kesti hetken, ennen kuin Valo lähti hakemaan esteitä pelkällä suullisella käskyllä ja pienellä eleellä, mutta kun lähti, tekikin melkoisen hyvin! Otin ehkä n. 10 toistoa, kaikki niistä menivät oikein, paitsi 2 alkupään kertaa haki putken A:n sijasta. Vaikuttaisi, että näin alkuunsa Valolla siis olisi jotain käryä käskyjen erosta. Tästä on hyvä jatkaa!!

Valssailua ja irtoamista Niinulla

Maanantaina Niinun treeneissä oli ideana tehdä kaksi eri ratapätkää, esteet 1-14 ja 15-29. Valon kanssa ehdittiin vain eka pätkä, joka oli taas aikamoista juoksemista. Alkuun tein vastakäännöksen hypylle ja persjätön pussin jälkeen. Lähti hienosti hakemaan hypyn vastakäännöksellä kauempaakin lähetettynä, ja kääntyi hyvin. Sitten päästiinkin valsseihin, joita oli kolme peräkkäin. Nämä menivätkin yllättävän hyvin, kunhan aivoni rekisteröivät toisen valssin tehtäväksi takaakiertona, ei edestä... Suunnat saatiin ihan kondikseen. Mulle jo sinänsä saavutus :)

Heti kolmannen valssin jälkeen oli suora putki ja puomin ylösmeno vierekkäin, putkeen oli tarkoitus osua. Kohta oli melko haastava, kun putkeen piti saada kunnolla ohjattua, mutta myös ehtiä jatkoon ja ylösmenokin oli vähän reitillä. Meidän haasteeksi osoittautui tuo jatko. Sain Valon kyllä putkeen, mutta meinasin olla vähän myöhässä putken jälkeisellä hypylle leikkauksella. Palkattiin pari kertaa hypyn taakse, tokihan Valo niin irtoaa :D

Niinu käski kokeilla eteen-käskyä, vaikka väitin ettei Valo osaa sitä vielä kunnolla. No kylläpähän vaan osasi, ainakin nyt. Ei paljon taakseen katsellut hypylle irrotessaan, jes :) Lopulta sain putkeen ohjauksen muutenkin hyväksi niin, että ehdin hypylle paremmin ohjaamaan. Lopussa vielä yksi kohta, joka vaati korjauksen eka vetoon. Näennäisesti helppo kohta hypyltä renkaalle, mutta vaatikin rytmityksen ja linjauksen. Eka kerralla vaan ohjasin hypylle, jolloin linja valui niin, että V meni renkaan välistä. Toisella vedolla linjaus ja rytmitys, jotka vieläpä onnistuivat hyvin ja renkaalle mentiin oikein. Hyödyllisiä oivalluksia taas näissä treeneissä!

Perjantaina lähden Valon kanssa Liettuaan, ennen sitä aion käydä paikkaamassa tilanteen vähäisen treenaamisen suhteen. Kuopion ohjeetkin ovat vielä aloittamatta ;) Kauheasti haluaisin jo kisaamaankin! Valon sisko Messi muuten oli kolmansissa 3. luokan kisoissaan viikonloppuna, tuloksena jo toinen triplanolla ja A-sert, eli kuusi nollaa kahdeksasta startista! Eipä pöllömmin rakkaalta siskolta. Täältä tullaan perässä, sanoo Valo!

Missä nämä mun demoni-koirat unensa viettävät?! Väinön tyylinäyte.

Pojat terveystarkissa

Molemmat pojjaat pääsivät tänään Sari Jalomäelle silmätarkkiin. Valon silmät ovat kuulema ihan priimat, eli ei mitään silmäsairauksia :) Samalla tutkittiin myös polvet ja sydän. Polvet olivat erinomaiset, 0/0, ja sydämessäkään ei mitään ongelmaa. Sydänkuuntelu epävirallisena. Huh kuinka hienoa! Väinönkin silmät olivat pysyneet täysin ennallaan, eli vasemmassa silmässä lievä kaihimuutos, joka ei edelleenkään haittaa koiraa tai vaikuta näkökykyyn millään lailla. Mukava käynti siis! Seuraavan kerran Väinön tarvitsee mennä tarkkiin vasta vuoden päästä :) Valon luustokuvaus on ensi kuussa, jolloin katsotaan lonkat, kyynärät ja selkä.

Pojat fyssarilla

Väinö ja Valo pääsivät tänään Patricia Hirnin käsittelyyn fysioterapian merkeissä. Väinöhän on käynyt fyssarilla viimeksi kesän alussa, kun en ole oikein löytänyt täältä mieleistäni. Siis ennen kuin tajusin, että Porvooseen Patricialle ei tosiaan ole kovin pitkä matka...

Väinö oli vähän kiero rangastaan, eli lanne oli vähän jumissa. Toinen rintalihas samaten oli vähän kireä, mutta muuten V oli kuulema yllättävänkin hyvässä kunnossa, mitään ihmeellistä ei löytynyt. Patricia testaili vähän koordinaatiokykyä laatikolla, tuomiona se, että Väinö ei kuulema tiedä omistavansa takajalat :D Rupeamme siis treenailemaan takapäätä myös Väinön kanssa...

Valon takaosan treenailut taas ovat selvästi jo toimineet, kun laatikkotemppu onnistui niin kuin kuuluukin, tosin ei vielä niin hyvin pienemmällä laatikolla. Nosti kuitenkin jalkansa laatikolle nätisti ja rauhallisesti (toisin kuin Väinö, jonka takajalat hilautuivat suorina perässä) :D Täytyypä hommata tuollainen loota kotiinkin... Valon lanne oli vinksallaan. Kuulema todennäköisesti sen puomilta tippumisen johdosta, koska on vaatinut kovemman iskun mennäkseen noin. Muuten oli hyvässä kunnossa ja nopeasti hoidettu. Lannekin saatiin suoraksi paikoilleen. 

Kysyin viimeksi mainitusta toispuoleisuudesta, ja ei ollut kuulema lanne jumissa kummaltakaan puolelta tuo eriparisuus lukuunottamatta, eikä mikään muukaan paikka. Kerroin ylpeänä Valon oppineen orava-istunnan, jonka olen juuri opettanut ajateltuani sen auttavan kehonhallinnassa. Siihen tulikin ehdoton kielto, kuulema hyvä temppu silloin jos haluaa pilata koiransa selän (jonka nikamia ja välilevyjä ei ole tehty pystyasennossa olemiseen). Ups. Hyvä että tuli puheeksi. Valolle myös takapään vahvistamista, ja katsellaan fyssarointia parin kk päästä uudelleen :)

Valon kanssa reissussa; näyttelyä ja treeniä

Viikko sitten lennettiin Valon kanssa "kotiin" Ouluun. Jännitin kovasti, pääseekö Valo kokonsa puolesta matkustamoon, mutta hyvin kävi. Suurimmat ongelmat ilmenivät Valon lentokassiin saamisessa... Koneessa Valo malttoi olla hiljaa, ja nousun jälkeen rauhoittuikin vain makoilemaan kassissaan penkin alla. Aika vaivatonta siis!

Oulussa vain völläiltiin, lenkkeiltiin ja käytiin moikkailemassa kavereita. Tässä Veeran pojat Pablo ja Pepe, jotka eivät kyllä ihan hirveästi fanittaneet Valoa... :)

Perjantaina jatkettiin matkaa junaillen Kuopioon. Olikin sitten junamatka pahimmasta päästä. Pian lähdön jälkeen huomasin, että vaunussa on todella kylmä. Lisäilin ensin huivia, sitten pipoa, lopulta takkia ja lapasia, ja viimein istuin vaunussa toppahousut jalassa. Veto oli kova, ja syy paleluun paljastui seinälle vilkaistessa:

Valitin konnarille tilanteesta, ja hänen tarkastettuaan tilanteen selvisi, että joku lämmityspömpeli ei ollut ollenkaan päällä. Onneksi vaunussa ei ollut lyhytkarvaisia koiria... No eipä se vaunu siitä silti paljon lämmennyt, 4 tunnin kuluttua vaunussa oli 15 astetta. Puolivälissä matkaa, sormien hädin tuskin liikkueessa menin vessaan, koska oli pakko ja ajattelin samalla lämmitellä käsiäni hanan alla. Yllätys olikin suuri, kun pöntön kannen aukaistessani näky oli tämä:

Pöntön läppä oli rikki, ja lunta tuiskusi naamalle :D Voin kertoa, että oli vähän kylmää kyytiä tämä vessassa asiointikin. Tästä ilmoittaessani konnari näytti jo siltä, että tukehtuu. Ei tainnut hänkään olla aivan tyytyväinen tilanteeseen :D Joka tapauksessa, karmein VR:n kyyti aikoihin, ja Kuopioon päästessäni olin jo syväjäässä. Onneksi Sannan ja Harrin luona odotti lämmin takka <3 Nätit on maisematkin Aksalan takapihalla:

Lauantai-aamuna lähdettiin aikaisin ajelemaan Kajaanin kansainväliseen näyttelyyn, jossa tuomarina toimi Carole Garhöfer. Valo aloitti borderit nuorten luokan ensimmäisenä. Luokassa oli 5 urosta, ja tuomari aloitti liikuttamalla kerran hyvin pienen kehän ympäri. Sitten Valo pöydälle, ja siitä maahan. Odotin seuraavaksi hänen katsovan Valon liikkeet, mutta mitä vielä! Lätkä nousi EH:n merkiksi. Tässä vaiheessa tuomari menetti arvostuksensa minun silmissäni. Siitäkö maksan, ettei tuomari viitsi edes kerran pyöräyttää koiraani kehässä edes takaisin?? Voi luoja, että olin pettynyt. Vaikka kuinka inhoaisi koiraa, kyllä nyt hyvänen aika liikkeet pitää katsoa! Tämän jälkeen en edes viitsinyt seurata kehää. Valo oli siis luokkansa viimeinen, en ole varma miksi, arvostelu kun oli ihan liiba laabaa.

Valon sisko Villi sai ERI:n ja oli luokkansa toinen, Messi-siskolle ekasta näyttelystään samaten allekirjoittaneen handlaamana ERI ja luokkansa neljäs. Paras saavutus tältä reissulta olikin juuri tuo Messin ERI, nyt nimittäin pääsemme koko kööri maaliskuussa samaan LUT-kokeeseen tavoittelemaan A-tulosta! JEE!

Sängynvaltaajat.

Iltapäivällä päikkäreiden jälkeen suunnattiin hallille treenaamaan. Valo teki eka kertaa mm. merkkausta, ja onnistuikin heti aika hyvin. Kepit minun jäädessä taakse hyvät, samoin poispäinkääntö puomilta. Tässäpä pieni kooste sisarusten tolskailusta:

Saturday Night Fever - Villi feat. Valo

Seuraavana aamuna suunnattiin taas hallille, ja jatkettiin siitä mihin edellispäivänä jäätiin :) Pyysin Sannalta vinkkejä kääntymisen opettamiseen Valolle, ja niitä myös sain. Listaan itselleni muutaman pointin muistiin.

• Pyöritys ja niisto-persjättö, sekä niiden ero!
• Ennakoiva valssi ja siitä palkkaus, palkan suunta.
• Etupalkka radan osana taas käyttöön! En tiedä, missä vaiheessa jätin tämän pois, mutta nyt sen on syytä palata takaisin - vauhdin nosto!!
• Käännökset myös okserille, muurille ja renkaalle.

Kyllä kasvikset tietää, mitä meidän pitää Valon kanssa tehdä ja miten :) Älyttömän hyviä juttuja tuli taas käytyä läpi, ja treeni-into kasvoi hurjasti! Olisipa jo kokeet ohi, että pääsisin testailemaan uusia juttuja... Oli kiva nähdä myös Valon Messi-siskoa, sekä sisarus-puolia Reinoa ja Iitua! Nättejä ja reippaita penneleitä. Sunnuntaina Valo pääsi ennen lähtöä vielä vesijumppaan, tekisi varmasti hyvää jatkossakin. VR oli tainnut kuulla valitukseni, kun paluumatkalla eläinvaunussa oli 27 astetta lämmintä. Ja mulla oli tietenkin kalsarit ja villasukat jalassa... :) Valo nukkua retkotti koko matkan, ja oli selkeästi iloinen myös päästessään kotiin Väinön luo.

Metrossa iskän sylissä, yksi pysäkki kotiin <3

Niinulla maanantaina

Viime viikolla reissatessa tapahtui kaikenlaista, mihin palaan myöhemmin. Nyt siis hieman käänteisessä järjestyksessä eilisistä Niinun treeneistä, jotka sujuivatkin hyvin!

• Irtosi hyvin hypyille suorien putkien jälkeen (leikkauksillakin)! Olin jopa yllättynyt.
• Hienot puomin kontaktit. 
• Kääntyi aika mukavasti!
• Hyvät takaakierrot, mutta en saa lähteä kiirehtimään.
• Loistavat putkiin irtoamiset.
• Kääntyi hyvin leikkauksilla (ja osasi ne, mistä en ollut edes varma) :D!!
• Yhdessä leikkauksessa haki väärää estettä jälkeen, joten täytyy treenata.
• Osasin valssata! Osasin rytmittää! Juoksin! :D

Treenit olivat tosi kivat, Valo kulki hyvin siitä huolimatta, että tulimme vasta edellisyönä reissusta, ja Valo oli treenannut ja vesiterapioinut edellispäivänä. On se aika reipas tyyppi. Parasta treeneissä oli kuitenkin ehkä se, että MINÄ sain kehuja :D Mun liikkuminenhan on aina ollut tosi kökköä, katkonaista ja nykivää. En osaa rytmittää, enkä oikein juostakaan. Eilen kuitenkin tuntui onnistuvan. Niinu sanoi, että liikkuminen oli aivan erilaista nyt, eikä ollenkaan nykivää. Muutenkaan kauheasti korjailtavaa ei jäänyt. Se on mulle jo paljon se. Olinkin kyllä sitten ihan henkihieverissä ja verenmaku suussa, mutta jäipä hyvä fiilis. Tätä lisää!

Tänä torstaina molemmat pojat pääsevät fyssarille, ja lauantaina silmätarkkiin. HUI, jännää!

Valon super-viikonloppu

Valo starttasi viikonlopun lauantaina JAU:n kisoissa Ojangossa Minna Räsäsen agi-radalla. Rataantutustumisessa mietitytti lähinnä esteiden 10-12 suorittaminen, harkitsin tähän muutamaa eri vaihtoehtoa. Niisto-persjättö 11:sta olisi ollut varmaan lyhin ratkaisu, mutta halusin kuitenkin tehdä valssin. Eli otin Valon putkesta vastaan esteen 10 takaa ja valssasin 11:sta. Onnistui itseasiassa erittäin hyvin :) Kontaktitkin olivat hyvät, tosin en malttanut kauhean kauaa pitää, katsoin että koski maahan ja vapautin :P Rata meni oikeastaan varsin sujuvasti, vähän mua jännitti ja se ehkä näkyi hiukan Valossakin :) Radalta kuitenkin 0, voitto, SERT ja siirto kakkosiin! Jei!

Iltapäivällä startattiin Pertti Siimeksen agi- ja hyppyradalla kakkosissa. Eka radalle lähtö tuli aivan liian äkkiä. Mulle ei kyllä sovi, että lähden noin alussa (toisena), eikä kyllä vissiin Valollekaan. Ainakaan suoraan häkistä haettuna. Kolmannelle hypylle Valo tuli kovasta vauhdista, todennäköisesti mun valssikin oli vähän myöhässä ja kulma oli vaikea, joten pitkäksihän se meni ja hyppäsi nelosen väärin päin. Muutenkin meno oli vähä...hosuvaa, taisi mennä ainakin väärään putkenpäähän heti tuon tilanteen jälkeen, ja lopussa tippui rimakin kun käänsin kovin tiukasti. Vauhti oli sentään ihan hyvän oloista :D Niin, ja tosi hyvät kepit! Irtosin sivusuunnassa ja malttoi pujotella vaikka kuinka hienosti. <3

Toiselle (agi)radalle sain lähteä niin, että Valolla oli Jade lapsenvahtina radan reunalla rataantutustumisen ajan. Auttoi huomattavasti! Ehdin myös käydä tekemässä keinun pari kertaa lämppäesteillä ennen rataa. Tämä oli myös ainoa rata, jolle sain kuvaajan, kiitos vaan Mellelle :) Mua väsytti ihan hirveesti, ja jotenkin menin vähän koomaan heti radan alussa. Ei se kyllä kauheasti näy, mutta meinasin jättää käskyttämättä esim. putkeen :) Muutamia pitkiä kaarroksia tuli, mutta niistä en nyt vielä huolehdi liikaa, opetellaan nyt toimimaan yhdessä ensin :D Keinu oli ok, ja muurin jälkeen vaihdoin ohjauksen lennosta valssiin suunnittelemani leikkauksen sijasta, kun huomasin että ehdinkin hyvin. Onnistui onneksi :D 

Puomin jälkeen sitten huolehdin vain, ettei Valo hae rangasta ja näköjään unohdin muun. Rynnin siis kepeille, en rytmittänyt yhtään ja karjaisinkin liian lujaa. Enkä ottanut huomioon, että rengas todennäköisesti vetää, jolloin kepit olisi pitänyt varmistaa :P Keppien aloituksesta siis 5. Vauhti ei ollut tällä radalla Valon parasta, mutta ihan hyvin jaksoi kuitenkin ja keskittyi kivasti, olen oikein tyytyväinen koko päivään! :) Harmi, että seuraaviin kisoihin päästään varmaan vasta kuukauden kuluttua :(

Tänään vaihdettiin lajia, ja ajeltiin Orimattilaan LUT-kokeeseen. Tuomarina toimi Jori Vanhatalo. Tyhjä luola oli Valon tähänastisista paras. Se vain sujahti ahdingon, ja tutki nopeasti koko luolan. Pari kertaa päästi pienen intohaukun, mutta ihan vähän vain eli ääntäkin oli vähemmän kuin viimeksi! :) Riistakokeessa heti pellille ja tiivis seuraaminen, tuomari sanoi että antoi Valon pyrkiä 5 kertaa väkisin pesään, ja kun se puolustuksista huolimatta ei antanut periksi, tuli pelti väliin. Koe kesti 2 minuuttia, tulokseksi B-43 :) Yksi piste lähti pienestä äänenkäytöstä tyhjässä. 

Lisäksi käytiin vilkaisemassa luonnonluolaa. Ensin oli vähän jännä juttu se maan alle katoava kolo, mutta kannustettuna Valo liukui luolaan, ja viipyikin siellä sitten tovin. Tuli kuitenkin lopulta kutsusta pois, mutta kovasti olisi ollut takaisin menossa. Hieno jäbä, nyt siis on luonnonluolan tarkastuskin hyväksytysti suoritettu, ja voidaan ruveta katselemaan A-koetta kalenteriin! :)

Valolle la SERT->mini2, su LUT B-43 + LUO-1

Kaikkensa antaneena sunnuntai-iltana :D

Vuoden ekoja treenejä

Keskiviikkona Valo pääsi tekemään pientä ratapätkää, johon kuului myös A. Pimeät putkikulmat sujuivat hyvin, kuin myös takaakierrot, mutta oli niitä ongelmiakin. Valo oli alkuun jotenkin holtittomalla tuulella :D Liekkö vaikutusta sillä, että sisko Lämä oli mukana. Juoksi useamman kerran A:n kontaktin läpi. Teki aina välillä hyvin, mutta sitten taas hetsatessa läpi. Loppuun kuitenkin vain onnistuneita toistoja, onneksi.

Toinen ongelma (jonka olen tiedostanut mutta päässyt jo unohtamaan) oli mutkaputkeen ohjaus sivusta. Siis niin, että Valon tuli mennä kauimmaiseen päähän toiselta sivulta. Jos olin päiden välissä ohjaamassa, Valo meni ensimmäiseen päähän selän takaa. Käteen tulemista täytyy siis vahvistaa!! Tätä tehtiin sitten lelu kädessä, jolloin kyllä sujui. Loppuun vielä keinua, siltäkin meinasi eka livahtaa ennen aikojansa. Hyvät toistot saatiin sitten myös tähän.

Noora kävi kylässä, ja taas niin avuliaasti siisti Valon, ja vielä seisottikin kun napsaistiin pari kuvaa! Kiitos :)

Valo 23 kk.

Tänään menin pitkästä aikaa hallille aamu-kuudelta. Olipa mukavaa treenata ja lämpätä hiljaisuudessa :) Väinö sai jäädä kotiin nukkumaan, sillä on illalla treenit. Valolla on huomenna kisat, joten tahdoin treenata nyt aamulla, illalla otan ehkä sen kanssa vain kontaktit, jos niitäkään. 

Kontakteista aloitettiin. Puomilla tai A:lla ei kummallakaan ollut mitään ongelmia. Pysähtyi nätisti oikeaan paikkaan joka toistolla, vedättäessä ja hetsatessa. Kiva! Yritän malttaa tehdä hyvät pysäytykset huomenna kisoissa... :) Sitten putken kautta hypyllä käännöksiä, merkaten, molemmin puolin. Suhahdus on Valolle aivan liian vahva, pysähtyy sillä kuin seinään. Kropan käännöllä teki itseasiassa jo kovinkin nätit käännökset! Aloitin myös vahvistamaan hypyille irtoamista. Palkkausta siis ihan vain yksittäishypyllä. Lisäksi pari toistoa suoran putken jälkeistä pitkittäissuunnassa olevaa hyppyä, hyvin irtosi.

Muistin myös keskiviikon ongelmat mutkaputkella. Kokeilin ensin tökätä päiden välistä, selän takaahan se meni. Sitten ohjasin ottamalla vastaan ennen ensimmäistä putkensuuta. Noin sain sen jopa menemään kauimmaiseen päähän. Sitten vielä lelu kädessä, ja loppuun kerran kunnolla kättä "heristäen", tuli se siihen ilman leluakin. Tätä pitää ehdottomasti muistaa treenata, ja myös muutenkin palkata Valoa enemmän käteen!

Lopuksi muutama toisto keppejä. Yllätyin, miten hyvin Valo haki umpikulman, vaikka takana oli putkikin melko tyrkyllä, ja pujotteli hienosti päähän asti, vaikka kepit olivat seinää päin. Avokulmaan irtosi ensin hyvin kauempaakin, mutta lopuksi meinasi mennä 2. väliin. Helpotin ja otin lähempää. Tästäpä tein aamun ratoksi pikku videonkin :) Huomenna sitten kisaraporttia, toivottavasti luokkanoususta ;D