Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kun ei suju. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kun ei suju. Näytä kaikki tekstit

perjantai 28. heinäkuuta 2017

SM-kisat, MM-karsinnat ja Agirotu 2017

Kyllä on alkukesä ollut taas haipakkaa. Valo osallistui Lappeenrannan SM-kisoissa sekä joukkueeseen että yksilöihin. Ei ollut Valo ollenkaan oma itsensä. Jennakin kysyi kisojen jälkeen, että oliko Valo kunnossa, kun näytti siltä että radalla oli ihan jonkun muun koira. Tuntui, ettei kestänyt Lappeenrannan hellettä ollenkaan, ja mietin olisiko ollut jo valmiiksi väsynyt kun Jalla oli tärppipäivissä kotona. Oli kuitenkin mukava reissu Paulan kanssa, ja ihan mahtava fiilis jännittää etenkin Valon veljen Keijon ja Sinin starttaamista yksilöfinaaliin piikkipaikalta!

MM-karsinnoissa meno oli jo ihan eriä. Mulla oli ihan äärettömän hyvä fiilis kisata koko viikonlopun, ja kun ei ollut mitään odotuksia, en jännittänyt ja kykenin rentoihin vetoihin. Valo oli loistavassa iskussa. Eka radalta se teki nollan sijoituksella 5./112, ja lunasti näin paikan sunnuntaille. Vähän löysästi se ehkä kulki, mutta oli kuitenkin hienosti kuulolla. Varmaan koskaan ei ole ratojen tekeminen tuntunut niin helpolta kuin nyt.



Lauantain toisella radan otin ison mutta tietoisen riskin. Valolle on tehty paljon töitä putkenohituskäskyn eteen, ja parhaimmillaan se on ollut erittäin luotettava. Tiesin, että käskyn kuuntelu taantuu sillä aina kun ei olla kisattu tai treenattu, ja en tiennyt ollenkaan, miten se käskyyn nyt vastaa. Periaatteessa keppien jälkeisen kohdan olisi pitänyt olla sille helppo nakki, mutta ei se nyt ollutkaan. Olin hieman myöhässä tilanteessa, ja hyllyksihän se sitten meni.



sunnuntain eka rata oli Valolta myös loistavaa menoa. En oikein tiedä, miten onnistuin soheltamaan sille kiellon esteelle 3, mutta jotenkin se vain lähti kai katselemaan jo aata ja en saanut tönäistyä hypylle. Kaikkea sitä sattuu.



Kaksi viimeistä rataa Valo oli tuhmuri. Olisi pitänyt lauantailta ymmärtää, että putkiin meno on nyt herkillä, mutta ihan en kuvitellut että se lähtisi hakemaan pimeää putkikulmaa kyseisessä kohdassa. :D Viimeisellä radalla lähti kans takaakiertoon lähetyksestä putkeen, enkä kyllä ollut rekisteröinyt sitäkäkään riskipaikaksi. Olisi vaatinut ohituskäskyn. Olen kuitenkin hirvittävän tyytyväinen viikonloppuun. Tällä valmistautumisella 22. sija oli enemmän kuin yläkanttiin suoritettu. Kahdesta viimeisestä radasta ei taida olla videomateriaalia.

Valon hyvä vire jatkui edelleen Agirodussa. Avo-SM karsintaradalla se sijoittui toiseksi (/95.), mikä oli hieman yllätys koska kontaktit olivat mielestäni hitaat eikä vauhtikaan ihan huippua. Valitettavasti finaaliradalla Valo haksahti siihen ainoaan mokaan, jota en olisi siltä uskonut - putki-puomi -erotteluun. Jouduin hieman korjailemaan edeltävällä hypyllä, kun lähti hakemaan maalihyppyä, ja käskytys ja veto jäi liian myöhään, Valo ei enää saanut korjattua linjaa puomille. Vaikka Valon putkien kanssa on ollut paljon tekemistä, kontaktierotteluvirhettä se ei ole ottanut varmaan ikinä. Myös illan viimeisellä radalla tuli Valolle hyvin epätyypillinen moka kun se meni keppien toiseen väliin! Se jos joku on harvinaista. 




Jalla osallistui Agirodussa alo-joukkueeseen (Pasit ja Piskit). Ennen rataa mulle sanottiin, että keskity vain Jallaan, lähettäjä huutaa radan reunalta lähtöluvan. Ainoa virhe olikin sitten jättää itse katsomatta :D Edellinen koirakko ei ollutkaan ylittänyt maalihyppyä, mutta lupa huudettiin ja ehdin tehdä varmaan 4 estettä ennen kuin ymmärsin, että meidän pitää palata alkuun. Rata meni lopulta muuten ihan hyvin, mutta täytyy sanoa että ensin mua otti ihan hulluna päähän. Ei todellakaan se, ettei tehty nollaa, vaan se että jouduin antamaan Jallalle sellaista palautetta, että se teki väärin vaikka teki oikeasti aivan oikein. 

Oon ollut aika tarkka palkkausjuttujen kanssa, ja mikään ei sureta mua enemmän kuin Jallan turhautunut ilme aina jos se kokee tehneensä väärin. Jalla on aika herkkis, mikä toisaalta on varmaan yksi syy siihen, että se oppii niin nopeasti. Virheiden kautta koira tietenkin oppii, mutta yritän olla toimissani mahdollisimman looginen ja reilu. Siitä syystä jonkin aikaa harmitti, mutta loppujen lopuksi taidan olla tässä asiassa turhan kukkahattu, ja eiköhän Jallalla ollut loppujen lopuksi tosi kivaa! Lähettäjälle en ole vihainen, todennäköisesti törttöilisin itse juuri noin. :D Olisi vain itse pitänyt katsoa.

Rimat oli 25 cm (eikä niitä laskettu 20 cm:in vaikka pyysin), mutta tarkasti Jalla ne hyppäsi. Tilanne, nurmikenttä tai mikään muukaan ei tyttöä häirinnyt, joten ensimmäinen kisakokemus oli oikein positiivinen.

Pasit ja Piskit

Rakkaat <3

Rosa ja Pasi, eiku mää :D



perjantai 26. elokuuta 2016

Piirinmestaruuskisat from hell

Olisi vain pitänyt pysytellä alkuperäisessä suunnitelmassa, ja jättää ilmoittautumatta piirinmestiksiin. Valo oli HIRVIÖ. Eka radalla se kääntyi jo eka hypyllä väärään suuntaan ja hyllytti esteelle nro 3 karatessaan putkeen. Jatkoin rataa, ja samalla radalla se karkasi vielä kahdesti putkeen.

Seuraavalla radalla olin varautunut, että se voi yrittää kakkosesteeltä putkeen ennen aikojaan, ja otinkin tiukasti haltuun. Tyyppi tuli kyllä ohjaukseen, ja oli jo hyppäämässä hypylle kunnes päättikin, että vetääkin uukkarin putkeen. Siis onko törkeämpää putkeen varastamista nähty! Loppurata meni ihan ok.



Mulla oli alun alkaenkin paska fiilis, joka vain syveni päivän aikana, mutta päätin silti jäädä vielä Hurtta Open -finaaliin. Rata oli aika helppo hypäri, mutta onnistuttiin varmaan tyyliin ainoana kämmäämään sekin :D Asiaa ei auttanut varmastikin vitsillä heitetyt kommentit alkavasta valoshowsta, jotka kuulin yleisöstä starttiviivalla ollessa. Joskus on itselläkin niin huonoja päiviä, että vitsitkään ei jaksa naurattaa. Ei todella ollut mikään paras fiilis seuraavan päivän joukkuekisaa odotellessa.

Joukkuekisan rata oli helppo. Katsottiin, että kunhan alusta selviää, putkiansoja ei ole. No eipä vissiin, sanoi Valo. Onnistuihan se poikkeamaan yhdessä kohdassa mun vasemmalta puolelta tukka putkella jossain oikealla olevaan putkeen, josta tuli ulos ihan sen näköisenä että kato mitä löysin, et ollut mamma vissiin huomannut tota putkee rataa suunnitellessa?! Sitten oikeesti riitti mulle. Valo pääsi sylissä radalta, ja mun oli hyvin vaikeaa olla suuttumatta. Fiilis oli se, että koira saa tukkapöllyn ihan just. No ei tietenkään oikeasti saanut, vaikka vähän niin uhkailin ja jäähylenkki mentiin kireissä tunnelmissa. Jäähyn jälkeen Valo pääsi kuitenkin syliin pusuttelemaan, ja lähdettiin melkein itku kurkussa ajelemaan kotiin miettimään jatkosuunnitelmia :D Joukkueelle ei tulosta (2xHYL, 2x0), joten viime vuoden mitali jäi uusimatta.

Tiesinhän minä, että Valon putken ohitukset on taantuneet tauon aikana, mutta tuon viikonlopun meno oli jo tosi härskiä. Ei todellakaan mennä kisaamaan ennen kuin on saatu jotain rotia tähän touhuun. Putket oli meillä jo niin hyvässä jamassa, mutta tästä tulikin karvas muistutus siitä, miten opittuja taitoja on syytä pitää yllä. En olis eläissään uskonut, että putket taantuu Valolla vielä tuohon kuntoon. No, treenisuunnitelman tekoon sitten vain.

Valolla oli tiistaina osteopatia Mankisen Johannalla, ja lanteessa oli vähän vinoutta ja oikealla kyljessä pientä kireyttä, mutta ei ehkä mitään mikä varmasti selittäisi väärään suuntaan kääntymiset (joita tuli kisoissa 3 kpl) ja yleisen häröilyn. Oli ihan ok kunnossa.

Kuvassa, jonka sain teettää Valon voittamalla lahjakortilla, on Jalla 3 kk iässä.


sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Kisat HAU:lla 26.9.

Eilen Konalassa neljä rataa. Eka Marjo Heinon hypäri tosi hyvä, ripeä rata jossa tehtiin yksi meille hieno putken ohitus. Harmi vaan että vaikea kepeille vienti ei onnistunut. Valo tuli kovalla vauhdilla putkesta ja mun pakkovalssi oli kovasti myöhässä, humpsahti kakkosväliin eli radalta 5. 

Toinen, Markku Kaukisen agirata myös oikein hyvää menoa, mutta nyt jo tutuksi tullut virhe taas ponnahti esiin - Valo meni oikein sisään keppien avokulmaan, lähetin vielä kaukaa, mutta helkkari vie ei taipunut taas toiseen väliin vaan valahti kolmoseen. Olkoonkin että oli hallin kurjalla pohjalla, on näitä tullut nyt muillakin alustoilla. Tönäisin vielä uudelleen huonosti kepeille eikä osunut, radalta 10.

Kolmas rata oli jo aika kaoottinen. Hyllytin jo melko alussa jäämällä paikalleni jolloin Valo nappasi väärän esteen, mutta taas vaikea kepeillemeno ei onnistunut, hirveän vauhtisuoran päässä piti osua jyrkkään avokulmaan leikaten ja tehdä vielä päällejuoksu keppien taa. Valo ei mitään keppejä nähnytkään vaan ampaisi vasemmalla siintävään putkeen, kahdesti. Nappasin sen luupista ja ohjasin kepit paikaltaan suunnitellusti, osuihan tuo sitten kepeille ja pujotteli kivasti loppuun kun pysähdyin alkupäähän odottamaan.

Neljäs (Kaukisen) rata lähti heti valumaan. Jäin neloshypyllä Valon tielle kun ohjasin pidempää reittiä, ja tuli päin jalkaa. Muutkin kohdat valuivat ja pohjanoteeraus oli keinu. Siitä lähdettiin sivuun, ja Valo ei vähääkään kestänyt mun pysähtymistä vaan loikkasi puolesta välistä alas. Uusin keinun mistä hyl. En heti hoksannut että keinun uusimisesta tosiaan lentää pihalle, joten saimme häädön radalta. Lapussa luki 3x5 ja hyl, eikä mitään hajua mistä nuo 2 muuta vitosta tuli. Toinen ehkäpä kosketuksesta, toiseen en keksi muuta kuin A:n mutta siinä tapauksessa oli kyllä mielestäni virhetuomio, vaikkakin aatkin olivat liian ripeät eilen, joten ehkäpä hyvä jos siitä sakotettiin. Ensi kisoissa vaadin paremmin. 

Markun radat näkee täältä. Ei tullut kuvattua ratoja tällä kertaa.

Rimoja sentään ei tullut alas, mutta ei nyt mikään mieltäylentävä fiilis jäänyt näistä kisoista. Huomasi taas, että parempi ois ruveta treenaamaan, hommaa on vielä paljon jäljellä jos meinataan nostaa tasoa tällä kaudella.

torstai 17. syyskuuta 2015

Muutamat syyskuun treenit

Iina tuurasi Jennaa 1.9. treeneissä. Testasin pari kohtaa parilla eri tavalla. Alun persjättösuoran jälkeen tein pitempää reittiä japanilaisella (joka vähän valui) ja valssilla, koska näin tuli vähän parempi linja kepeille ja pyöritys on Valolle yleensä hidas vaihtoehto. Kellotettaessa pitempi reitti olikin nopeampi.

Keppien jälkeen esteelle 12 sekä lyhempi että pitempi reitti onnistuivat ihan hyvin. Pitempää reittiä ohjatessa piti vähän jarruttaa ja merkata hyppy hyvin ettei käännös valuisi. Ajallista eroa ei tainnut juurikaan olla, pitempi reitti ehkä hitusen nopeampi. Esteen 14 halusin ohjata vasemmalta saksalaisella, koska linja esteelle 15 oli näin parempi.

A:n jälkeen Valolla ei ollut aikomustakaan tulla välistävetoon, kun jäin ohjaamaan kauempaa. Nuo jyrkän linjan lähestymiset ovat Valolle kyllä pahoja. Välistäveto täytyy mennä tekemään esteelle. Toisaalta peruuttamalla välistävedot onnistuivat kyllä sujuvasti. Nämä treeniin.

Lopputreeneistä Valo tuli kylki edellä putkesta ulos. Onneksi oli videolla, jalat eivät näyttäneet vääntyvän mutta käänsi itsensä vähän huonosti liikkeelle. Mielestäni mitään jumia ei kaatumisesta kuitenkaan aiheutunut, vaikka piirinmestisten rimojen tiputtelu edelleen vähän ihmetyttää.


Iina oli tuuraamassa myös seuraavalla viikolla. Tein alkuun sylkkärin joka onnistui varsin kivasti, mutta kun pitikin tehdä sylkkäri kauempana esteestä, alkoi ongelmat - Valo hyppäsi hypyn väärään suuntaan jatkuvasti. Olin ihan tosi väsynyt, ja mulla alkoi mennä jankkaamiseen hermot. Siirryttiin eteenpäin, mutta heti kun tuli jotain ongelmaa radalla, mun ketutuskäyrä nousi tasaisesti ylöspäin. En ole aikoihin hermostunut treeneissä noin pahasti, mutta lopulta tuntui että oikeasti nousee savu korvista ja teki mieli heitellä esteet ikkunoista läpi :D 

Katsottiin parhaaksi pitää tauko. Kävin vähän kävelemässä ja kiukku laukesi lopulta siihen, kun halliin tullessa toinenkin normaalisti niin rauhallinen ryhmäläinen huusi perkelettä radalla :D Oli pakko vain nauraa, että onpa hyvä treenipäivä. Mentiin vielä Valon kanssa tekemään rataa alusta, ja saatiinkin iloisesti tehtyä rata yhden kiellon kera loppuun. Pitäisi aina muistaa pitää heti tauko, jos alkaa kiukuttaa. Mulla ainakin väsymys vetää mielentilan äkkiä vahvasti miinukselle vastoinkäymisten kasaantuessa. Mukavaa kuitenkin, että pääsin fiiliksestä äkkiä pois ettei ainakaan Valo joutunut kestämään koko treenejä kiukkuista ohjaajaa.

Tänä tiistaina Jennan treenit menivät varsin kivasti, vaikkakin huomaa että kovasta vauhdista kauempaa lähetettynä Valon vanhat vinkeet tulevat vielä pintaan ja kaahottaa tietynlaisissa kohdissa liikaa. Huomasin kuitenkin, että ennakkopeloista huolimatta ihan hyvin ehdin ohjaamaan esimerkiksi tilanteessa, jossa oli pakko tehdä flippi lähellä estettä ja juosta suoran putken päähän hypylle. Jos ei koira itsestään käänny tiukasti noissa kohdissa, niin pakkohan se vain on mennä kääntämään ja juosta lujempaa :D Seuraavan koiran treenilistalla on kyllä kuitenkin tiukat käännökset ja juoksarit. Piste.

Liikkuvat vastakäännökset oli myös pop. Vaikka mä en usein haluaisi vastakäännöksiä niin tehdä varsinkaan loivempiin kohtiin, kylmä fakta on se, että joissain kohdissa ne vaan on Valolle lähes pakollisia. Nyt kun käänsin ensin vain rytmityksellä ja vekillä Valon muurilta kepeille kun välissä oli ansahyppy, se joutui katsomaan mua ja vähän arpomaan että minne minne minne. Liikkuvalla vastakäännöksellä eteni viivasuorasti kepeille ansahypyn blokaten. 

Keppien toisella puolella olevaan putkeen heitto kepeiltä onnistui hyvin sylkkärillä. Pitää vaan tosiaan muistaa vastaavissa kohdissa käyttää nimenomaan sylkkäriä, eikä poispäinkäännöstä joka epäonnistuu ainakin mulla helpommin. Putkiansakin ohitettiin taas hienosti, loppuun tehtiin rata nollana ja muutenkin treenit sujuivat kivasti pientä valumista lukuun ottamatta.

Väinön kevyttä vihjailua, että nyt vois olla hyvä hetki leikkiä...


keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Huono kenraali, hyvät kisat... eikö?

Launtaina kisattiin Minna Räsäsen kaksi agirataa HAU:lla ja Henri Luomalan hypäri. Eka radalla Valo harvinaisesti tiputti eka riman. Joku siinä sanoi jälkeenpäin, että varmaan paistoi aurinko suoraan silmiin ja voi hyvin olla. Valon etujalat osuivat ihan päin rimaa ja aurinko paistoi suoraan edestä. Otin sitten kontaktit huolella ja hyvin Valo pysyi aallakin. Parissa kohdassa tuli vähän kaarrosta mutta muuten ihan hyvä rata jolta siis tulos 5.

Toisella radalla Valo kaahotti vähän omiaan kuten minäkin ja hyllyteltiin melko alussa. Olisi pitänyt ennakoida aiemmin. Puomin kontakti oli myös vähän huono, ei pysähtynyt enkä ehtinyt ottaa radalta ennen kuin oli myöhäistä. 

Kolmas rata sujui vauhdikkaasti loppupuolelle asti ja Valo ohitti hyvin tyrkky putkensuun. Olin vain tilanteessa myöhässä jolloin Valo ei tiennyt ajoissa minne kääntyä, ja hyppäsi suoran jälkeisen hypyn takaisin mistä hyl. Sekoili myös taas hallissa kepeillä. Ensin väärin sisään ja korjatessa jätti kesken. Todella outoa Valolta ja ärsytti. No sitten loppusuoralla taas jo tavaksi käynyt ennen viimeistä estettä mua kohti kääntyminen ja esteen ohitus. Ärsytti vähän lisää. Voi huoh, ihan käsittämätöntä. Tästähän on nyt yht'äkkiä tullut varsinainen ongelma.


Eilen oli Jennan tehistreenit. Valo veti varsin kivoilla linjoilla mutta ongelmia tuli vähän yllättäen kahdella päätyhypyllä. Toiselle tein ensin vastakäännöksen, mikä osoittautui Valolle aivan liian voimakkaaksi ohjaukseksi siihen - kääntyi esteen edessä syliin. Aika monella toistolla sain Valon kieltämään kyseisen hypyn kevyemminkin ohjaten, mikä oli aika uskomatonta. Toinen vastaava kohta oli suoran putken ja persjätön jälkeen - Valo ei meinannut millään hypätä kun rytmitin vahvasti. 

Jenna hihkui riemusta, mutta mä olin aika kauhuissani. En ole tottunut siihen, että koira jää käteen kiinni. Meinasi oikeasti hermostuttaa. Jenna kuitenkin sanoi että nythän se toimii niin kuin normaali koira eikä kaikkea tarvitse enää ennakoida 4 metriä ennen esteitä :D Totta, mutta nyt pitää sitten oppia taas itse ohjaamaan huolellisemmin ja muutenkin löytää se balanssi. Täytyy nyt ennen arvokisoja tehdä kuitenkin vähän esteille irtoamista ja ottaa muutenkin taas etupalkkaa enemmän käyttöön. Nyt on niin paljon väännetty käännöksiä ja jarruja, ja on se kyllä toiminutkin. Valo on niin paljon ohjausherkempi nyt, ja sehän on toki hieno asia. :)

Nyt ei enää kisata ennen SM:iä, mutta pyrin käymään yhdet-kahdet lyhyet treenit ennen Ouluun lähtöä ensi viikon alussa.

Väinö nauttii kesästä.

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Pääsiäisen kisapläjäys: omituisuuksia ja vähän nolliakin

Perjantaina kisattiin Valon kanssa HAU:lla kolme Markku Kaukisen rataa. Ensimmäisellä agiradalla näki selvästi, että Valolla oli vaikeuksia pohjan kanssa. Jo toiselle hypylle könysi miten sattuu, mutta kumimies kun on, onnistui jotenkin pitämään riman ylhäällä. Kepeille sitten väärin sisään helposta sisäänmenosta, sitä siinä vähän kummastelin. Muuten rata meni varsin kivasti, keinu oli hyvä mutta lopussa Valo ei pysähtynyt aalle vaikkaikin osui kyllä kontaktiin, joten otettiin se uudestaan mistä hyl.

Toisella radalla Valolla meni lähdössä jotain silmiin ja hinkkasi naamaansa. Mietin jo että pitääkö mun mennä puhdistamaan sen pärstä, mutta Valo päättikin lähteä matkaan samantien kun lopetti hinkkailun. Annoin tulla, oli vähän spesiaalikeissi. Tästä syystä eka kaarros vähän valui, mutta sain hommasta kiinni ja jatkettiin matkaa. Valo lähti hienosti pimeään melko jyrkkään putkikulmaan jossa oli monilla ongelmia. Muutenkin olen tyytyväinen Valon työnskentelyyn ja jopa kaarroksiin, oli aika kivasti mukana :) Mutta sitten. Lähes suora lähestyminen kepeille, ja jo toinen samanlainen keppivirhe. Keppien korjaamiseen meni karkeasti 5 sekuntia, ja aika olisi ollut kyllä varsin hyvä. Taas kerran vähän harmitti :D Tältä radalta siis 5.

Kolmannella radalla oli kepit kolmas este, ja lähestyminen helppo umpikulma. Joku varmaan voikin jo arvata mitä tapahtui... Jepsis, Valo oli tältäkin radalta samanlaisen keppivirheen. Piti jo tuomariakin katsoa epäuskoisena, että näitkö saman :D Heti alkoi mietityttämään kaikki koiran kunnosta lähtien, ja radalla tulikin pari mokaa, huonosti linjattu hyppy väärinpäin ja yks sivuttainen hyppy jäi ohjaamatta. Puomi mentiin kahdesti, eka oli huono vaikkakin osui ja toinen otettiin sitten huolellisemmin. Tällä radalla pysähtyi sitten aallekin.

Ei mua muuten nuo keppimokat niin ihmetyttäis, mutta nyt puhutaan kuitenkin tämän koiran tähän asti varmimmasta esteestä. Valo ottaa hyvin harvoin keppivirheitä, eikä varsinkaan noin helpoista lähestymisistä kuin näillä radoilla. Oli vähän vaikea päästä noista mokista yli, kun yritin vain miettiä mistä ne johtuivat. Oma tunnelma oli se, että tällä kertaa Valo ei vain osannut rytmittää noille kepeille tuolla alustalla pitkän keinonurmikauden jälkeen. Omituista, että ongelma tuli noin vahvasti esiin eikä korjaantunut ratojen aikana. Sunnuntaina ATT:llä ongelmaa ei kuitenkaan ollut ja Valo löysi kaikki kepit hyvin, mikä tukisi teoriaa että homma johtui varmaan pääosin Purinan pohjasta.


Kokosin videolle vielä muutamia kohtia, lähinnä parit käännökset, kepit ja kontaktit hidastettuna kun oli tarve syynätä, mitä siellä oikeastaan tapahtui :)



Lauantaina suunnattiin sitten Turkkuseen. Käytiin katsomassa vähän vanhoja huudeja, kävin kaverin kanssa metsälenkillä ja käytiinpä hetki TSAU:lla kisaturistinakin. Valon kanssa kisattiin kuitenkin vasta seuraavana päivänä ATT:llä. Eka radalla en ollut ihan hereillä. Tuli pari isompaa kaarrosta, mutta Valo oli kuitenkin hyvin mukana ja tältä radalta tehtiinkin nolla ja aikakin riitti lopulta toiseen sijaan. 

Toisella agiradalla Valo liukastui vähän eka putkesta tullessa, mutta tämän radan omituisuus oli keinu. Valo, kuten tosi moni muukin koira, hyppäsi alas kesken keinun. Valolle outoa käytöstä, ja tuota keinua siellä laajemminkin ihmeteltiin, liekö oli vaikutusta kun keinu oli yleisöön päin, en tiedä. Aa ei ollut ihan mun makuun. Valo otti kontaktin, mutta tuli kyllä turhan hulakkaa. Pysähdyin miettimään, kannanko pois, siitä tuo Valon ympyrä ja viive tuolla A:n jälkeen :D Hetki katsottiin toisiamme ja ajattelin että ihan sama, jatketaan. Puomin jälkeen Valo kiersi hypyn väärältä puolen kun ohjaus oli myöhässä, eikä rata muutenkaan ollut mikään ihannesuoritus :D Keppien jälkeen moni ohjasi koiran hypyn väärälle puolen, itse onnistuin varmistamaan turhankin hyvin tuon käännöksen japanilaisen tapaisella, mutta sain kuitenkin oikein hypylle. Radalta 5, tosin tuomarinsihteerin mielestä vissiin 10... Mistä lie se toinen vitska ilmaantunut.


Hypäriin olin kyllä varsin tyytyväinen. Esteet 3-4 Valoksi ihan hyvillä käännöksillä, ja meille on paljon että sain esteen 6 ohjattua niin ettei Valo vilkaissutkaan väärään putkensuuhun päin! Tuo kohta koitui monien kohtaloksi. Putken jälkeen pääsi vähän kaahottamaan. Keppien jälkeen Valosta pääsi jopa kolme pientä haukahdusta, Sannaakin videolla naurattaa. Pituudelle ehdin sitten loppujen lopuksi melkein turhankin hyvin, ajauduin vähän väärään kohtaan ja tönäisin Valon hypylle vähän pitkäksi, mutta kokonaisuutena pitää olla hirveän tyytyväinen. Jo kahden nollan teko kisoissa on hieno juttu meille :) Tältä radalta siis 0/3. Valolla oli käsiaika, joten toivottavasti oli käsikellolla tarkat sormet. :D

Vaikkakin muutamat seuraavat kisat pitää käyttää kontaktien palautukseen, pääsiäisen kisoista jäi kuitenkin päällimmäiseksi se fiilis, että nyt eka kertaa tuntui että paketti alkaa olla kasassa ja Valo pysyä hyppysissä. Ja oli kiva kisata mukavassa tsemppausilmapiirissä kivoilla radoilla! Toivottavasti suuntaus jatkuu ja päästään hiomaan juttua eteenpäin. Vielä pitää löytää keino, jolla kaivetaan Valosta se paras terä esiin. Aloitetaan nyt kunnonkohotuksella ja vähän erilaisilla treenijutuilla ja katsotaan sitten taas eteenpäin. :)