SM-kisat, MM-karsinnat ja Agirotu 2017

Kyllä on alkukesä ollut taas haipakkaa. Valo osallistui Lappeenrannan SM-kisoissa sekä joukkueeseen että yksilöihin. Ei ollut Valo ollenkaan oma itsensä. Jennakin kysyi kisojen jälkeen, että oliko Valo kunnossa, kun näytti siltä että radalla oli ihan jonkun muun koira. Tuntui, ettei kestänyt Lappeenrannan hellettä ollenkaan, ja mietin olisiko ollut jo valmiiksi väsynyt kun Jalla oli tärppipäivissä kotona. Oli kuitenkin mukava reissu Paulan kanssa, ja ihan mahtava fiilis jännittää etenkin Valon veljen Keijon ja Sinin starttaamista yksilöfinaaliin piikkipaikalta!

MM-karsinnoissa meno oli jo ihan eriä. Mulla oli ihan äärettömän hyvä fiilis kisata koko viikonlopun, ja kun ei ollut mitään odotuksia, en jännittänyt ja kykenin rentoihin vetoihin. Valo oli loistavassa iskussa. Eka radalta se teki nollan sijoituksella 5./112, ja lunasti näin paikan sunnuntaille. Vähän löysästi se ehkä kulki, mutta oli kuitenkin hienosti kuulolla. Varmaan koskaan ei ole ratojen tekeminen tuntunut niin helpolta kuin nyt.

Lauantain toisella radan otin ison mutta tietoisen riskin. Valolle on tehty paljon töitä putkenohituskäskyn eteen, ja parhaimmillaan se on ollut erittäin luotettava. Tiesin, että käskyn kuuntelu taantuu sillä aina kun ei olla kisattu tai treenattu, ja en tiennyt ollenkaan, miten se käskyyn nyt vastaa. Periaatteessa keppien jälkeisen kohdan olisi pitänyt olla sille helppo nakki, mutta ei se nyt ollutkaan. Olin hieman myöhässä tilanteessa, ja hyllyksihän se sitten meni.

sunnuntain eka rata oli Valolta myös loistavaa menoa. En oikein tiedä, miten onnistuin soheltamaan sille kiellon esteelle 3, mutta jotenkin se vain lähti kai katselemaan jo aata ja en saanut tönäistyä hypylle. Kaikkea sitä sattuu.

Kaksi viimeistä rataa Valo oli tuhmuri. Olisi pitänyt lauantailta ymmärtää, että putkiin meno on nyt herkillä, mutta ihan en kuvitellut että se lähtisi hakemaan pimeää putkikulmaa kyseisessä kohdassa. :D Viimeisellä radalla lähti kans takaakiertoon lähetyksestä putkeen, enkä kyllä ollut rekisteröinyt sitäkäkään riskipaikaksi. Olisi vaatinut ohituskäskyn. Olen kuitenkin hirvittävän tyytyväinen viikonloppuun. Tällä valmistautumisella 22. sija oli enemmän kuin yläkanttiin suoritettu. Kahdesta viimeisestä radasta ei taida olla videomateriaalia.

Valon hyvä vire jatkui edelleen Agirodussa. Avo-SM karsintaradalla se sijoittui toiseksi (/95.), mikä oli hieman yllätys koska kontaktit olivat mielestäni hitaat eikä vauhtikaan ihan huippua. Valitettavasti finaaliradalla Valo haksahti siihen ainoaan mokaan, jota en olisi siltä uskonut - putki-puomi -erotteluun. Jouduin hieman korjailemaan edeltävällä hypyllä, kun lähti hakemaan maalihyppyä, ja käskytys ja veto jäi liian myöhään, Valo ei enää saanut korjattua linjaa puomille. Vaikka Valon putkien kanssa on ollut paljon tekemistä, kontaktierotteluvirhettä se ei ole ottanut varmaan ikinä. Myös illan viimeisellä radalla tuli Valolle hyvin epätyypillinen moka kun se meni keppien toiseen väliin! Se jos joku on harvinaista. 

Jalla osallistui Agirodussa alo-joukkueeseen (Pasit ja Piskit). Ennen rataa mulle sanottiin, että keskity vain Jallaan, lähettäjä huutaa radan reunalta lähtöluvan. Ainoa virhe olikin sitten jättää itse katsomatta :D Edellinen koirakko ei ollutkaan ylittänyt maalihyppyä, mutta lupa huudettiin ja ehdin tehdä varmaan 4 estettä ennen kuin ymmärsin, että meidän pitää palata alkuun. Rata meni lopulta muuten ihan hyvin, mutta täytyy sanoa että ensin mua otti ihan hulluna päähän. Ei todellakaan se, ettei tehty nollaa, vaan se että jouduin antamaan Jallalle sellaista palautetta, että se teki väärin vaikka teki oikeasti aivan oikein. 

Oon ollut aika tarkka palkkausjuttujen kanssa, ja mikään ei sureta mua enemmän kuin Jallan turhautunut ilme aina jos se kokee tehneensä väärin. Jalla on aika herkkis, mikä toisaalta on varmaan yksi syy siihen, että se oppii niin nopeasti. Virheiden kautta koira tietenkin oppii, mutta yritän olla toimissani mahdollisimman looginen ja reilu. Siitä syystä jonkin aikaa harmitti, mutta loppujen lopuksi taidan olla tässä asiassa turhan kukkahattu, ja eiköhän Jallalla ollut loppujen lopuksi tosi kivaa! Lähettäjälle en ole vihainen, todennäköisesti törttöilisin itse juuri noin. :D Olisi vain itse pitänyt katsoa.

Rimat oli 25 cm (eikä niitä laskettu 20 cm:in vaikka pyysin), mutta tarkasti Jalla ne hyppäsi. Tilanne, nurmikenttä tai mikään muukaan ei tyttöä häirinnyt, joten ensimmäinen kisakokemus oli oikein positiivinen.

Pasit ja Piskit

Rakkaat <3

Rosa ja Pasi, eiku mää :D

Keppitreeniä ja Suomalaisen ratapätkiä

Viime viikolla levättiin SM-kisojen jälkeen useampi päivä, mutta pitihän se käydä loppuviikosta testaamassa Gibsonin maksien finaaliradan alun kepeille vienti. Valo teki aika kivasti erottelukäskyllä, vaikka kerran hairahti putkeenkin kun palloilin vähän sen linjalla. Testasin myös leikaten ja välillä lähetin tarkoituksella putkeen, mutta ei langennut ansaan senkään jälkeen.

Tänään halusin testata muutamia Suomalaisen ratapätkiä. Ensimmäisenä kohta, johon hyllytettiin joulukuun kisoissa. No kylläpä se oli vaikea edelleen. Valolle on kyllä nuo sylivekki/niisto -käännökset joskus vaikeita, ainakin jos takana on putki vetämässä. Tehtiin siis kohtaa 5-8, tosin putki oli lähempänä. Ensin lähti niiston jälkeen putkeen. Videolta näkee että olihan se mun ohjauskin huono, vaan ei sen ihan noin tarttis sinkoilla. No seuraavaksi sitten vuorossa Valon perisynti, eli väärään suuntaan hyppäys ja sieltä putkeen paukkiminen. Teki siis saman silloin kisoissa.

Niisto toimi, kun menin kunnolla vetämään nokasta hypyn yli, mutta eihän siitä ihan sujuva fiilis jäänyt. Treenasin kohtaan lisäksi jaakotuksen, ja vaikka siihen tuli kaarrosta, oli se kuitenkin paljon nopeampi ja varmemman tuntuinen ratkaisu.

Toinen treenattava kohta (3-5) oli samaten joulukuun kisoista, mutta eri radalta. Siinä kylläkin onnistuttiin kisoissa, mutta mutkan kera ja muutenkin kohta on Valolle ihan hyvä putken ohitus treeniksi. No heti alkajaisiksi mätkähdin nutulleni, kun ohjaus oli myöhässä ja jalka ei noussut. Mä en voi enää käyttää Salomoneja aksassa, kun jalat menee ihan väärään asentoon ja jään joka käänteessä paikalleni. Nyt ne kuitenkin oli jalassa ja tässä tulos :D Lisäksi treenin jälkeen alkoi tuntua hermokipua selässä. Olin ajatellut hoidattaa itseni vasta kisojen jälkeen, mutta pakko oli varata naprapaatille aika kun ei nuo raajat meinaa enää edes liikkua kunnolla, polvi napsuu älyttömästi ja johonkin sattuu koko ajan. Onneksi sain peruutusajan huomiselle, jospa ehtisin toipua vähän viikonlopuksi. Ei tässä ainakaan huonompaan kuntoon voi mennä... Itse treenattava kohta sujui lopulta kivasti.

Lopuksi tein vielä keppitreeniä, ylijuoksuja ja sen sellaista ja niissä ei Valolla ongelmia ollut. Nyt toivon, että alkutreenin ongelmat johtuivat vaan osaamattomuudesta, eikä Valolla ole mitään jumia joka vaikeuttaisi oikealle kääntymistä. Nyt palautellaan vähän, sitten ajattelin vielä treenata kontaktit kertaalleen läpi ja sitten ollaankin valmiita ensi viikonlopun MM-karsintoihin, joissa Valo starttaa numerolla 114, eli 14. lähtijänä. Toivoin, että olisin ehtinyt katsomaan jokusen koirakon ennen vuoroamme, mutta näillä mennään!

SM 2016 Nastolassa

Tämän vuoden SM-kisat vietettiin Nastolassa. Yövyin Nooran luona Heinolassa, jonne pyyhälsinkin jo perjantaina, vaikka en osallistunut iltakisoihin. Käytiin pykäämässä heti aamupäivällä teltta pystyyn, ja teltta osoittautuikin turvapaikaksi sateisena viikonloppuna. 

Hotti-pappa testasi numeroliiviä mun puolesta

Valo aloitti urakkansa lauantai-aamuna HSKH:n joukkueen ensimmäisenä koirakkona. Yritin polven kunnon takia välttää valsseja kun pelkäsin että jään paikoilleni niitä tehdessä, ja valitsin viimeisen putken jälkeen riskillä persjätön, vaikka tiesin ettei se käännä koiraa tarpeeksi. Olihan se ohjaus sitten myöhässä, jolloin Valo tuli väärälle puolelle ja hukkasin sen tyystin hetkeksi. Uskomatonta kyllä, Valo jäi odottamaan lisäkoordinaatteja, ja sain kohdan vielä puskettua virheettä läpi. Vaikka aikaa paloi lähes täyspysähdykseen aika lailla, petasimme kuitenkin joukkueen seuraavalle koirakolle sijan 5./77.

Ankkuriosuudelle startattiin sijalta 8, mutta joukkueestamme vain kolmas koirakko Riikka ja Säde tekivät lopulta lisäksemme nollan tai tuloksen joten tällä kertaa ei sijoitusta, mutta hauskaa oli ja joukkue tsemppasi hienosti. HSKH:n maksijoukkue sentään sai hopeaa, onnea! :)

Joukkuerata

Sunnuntaina startattiin Lee Gibsonin karsintaradalle kolmannessa ryhmässä. Pidin rataa meille haastavana tyrkyllä olevien putkien takia. Olen tainnut mainita, että putket on nyt kutsuneet Valoa turhan vahvasti. Rata sujui kuitenkin ihan kivasti aina esteelle nro 17, jolla olin myöhässä ja Valo lähti 18 sijasta hakemaan estettä 19. Oli jo ponnistamassa väärälle hypylle, mutta ihme kyllä Valo oli taas niin kiltti ja tuli takaisin kuin karjuin. Näin pääsimme ensimmäistä kertaa SM-finaaliradalle. Vaikka mielestäni meno tuntui tahmealta vesisateessa ja lammessa juostessa, aika oli kuitenkin valumisesta huolimatta varsin hyvä ja tuolla radalla olimme yhdeksänsiä.

Iltapäivällä sitten aurinkokin oli tullut esiin kun starttasimme Kari Jalosen finaaliradalle. Fiilis oli mulla älyttömän hyvä ja jännityskin vain mukavasti kihelmöi. Olin päättänyt, että mitään ei varmistella vaan vedetään kaikki tai ei mitään -asenteella. Valo oli ihan liekeissä, taisi sekin aistia jännityksen. Valitettavasti Valo otti A:lta kontaktivirheen, ja tiputti vielä muurin palikankin joten radalta lopulta 10. Noita kontaktivirheitä on tullut lähiaikoina todella vähän, edellinen vähintään puoli vuotta sitten, mutta milloinpa se sitten tulisi ellei SM-radalla :D Olin päättänyt luottaa Valon kontakteihin, enkä jäänyt vahtimaan pysähdystä. Muurin palikoita taas Valo ei ole tainnut tiputtaa ikinä, joten olihan nuo virheet vähän harmillisia mutta tällaista tää on.

Aika oli kuitenkin tuolla radalla hyvä, neljänneksi nopein! Kakkosesta jäätiin 0,34 s ja voittajasta 0,75, joten kyllähän mä olen aivan äärettömän tyytyväinen. Ei juurikaan edes harmittanut radan jälkeen, oli vain niin saakelin siistiä tehdä rataa Valon kanssa ja mennä niin täysiä kuin mahdollista. Ja olihan tämä nyt tällä valmistautumisella ja kunnolla ihan yläkanttiin vedetty suoritus. Lopullinen sijoitus oli siis 26./272. Vähän meinasin jäädä paikoilleni viimeisen putken jälkeen ja Valo ehti jarruttaa ennen takaakiertoon lähetystä, ja lopussa tuli kaarrosta valssissa mutta muuten rata meni linjoiltaan aika nappiin.

Päällimmäiseksi jäi siis mielettömän hyvä fiilis ja onni tuosta koirasta. Tekemisessä on vielä puutteita, mutta kivaa oli saada välähdyksiä onnistumisista ja siitä mihin ne voivat riittää. Nyt on hyvä fiilis lähteä karsintoihin jatkamaan siitä mihin jäätiin. Tämän kauden odotukset tulostasosta on joka tapauksessa ylitetty roimasti, joten kaikki mitä mahdollisesti seuraa tämän jälkeen on vain plussaa. Oli kyllä mukava viikonloppu.

Jalla puolestaan osallistui lauantaina Nooran kanssa Nuori border -päivään Tampereella, eli nuorien bordereiden epäviralliseen näyttelyyn. Jallalle ei omassa luokassaan menestystä tullut, mutta Jalla oli hienosti mukana Villin jälkeläisluokassa, joka oli BIS, ja kasvattajaluokassa, joka samoin oli ROP! Mainio päivä Nooralle! 

sukukokous :)

Treeniä ja lisämatskua Oulusta

Tiistaina tultiin takaisin Oulusta, ja koska illalla oli kauden viimeiset haastajatehistreenit, päätin osallistua reissupäivästä huolimatta. Hyviä pätkiä tehtiin, mutta päällimmäiseksi jäi kuitenkin huomio siitä, että seuraavaksi tarvitaan rytmitystreeniä. Valo oli taas niin kuulolla, että parissa kohdassa en meinannut ollenkaan osata rytmittää oikein, ja sain sen taas kieltämään tai ohittamaan esteen. Silloin kun ohjasin oikea-aikaisesti, Valo kyllä irtosi hyvin, mutta vanhan tyylisellä sinnepäin huitomisella ei oikein tullut toivottua tulosta. Ja näinhän sen pitäis nyt mennäkin, kun juuri sitä on työstetty, ettei kundi sinkoile omille teilleen. Vaan onhan ärsyttävää kun ei itse vielä osaa. :D Seuraava päätreeniaihe on kuitenkin siis keksitty.

Radalla onnistui kivasti mm. japanilainen ja puomilta poispäinkääntö putkeen. Oli mukavat viimeiset treenit, vaikka väsy vähän painoi jalkoja autossa istumisen jäljiltä. Kiitos kouluttajille ja treenikavereille kuluneesta treenikaudesta! :)

SM-karsintaradalta muutama Maria Seppäsen ottama kuva lisää Valosta. Onneksi Maria oli ottanut meistä kuvia, koska kukaan muu ei (taaskaan) ollut, plaah.

Kaukaa se pienikin ponnistaa :)

Oulussa ollessa käytiin myös Virpiniemessä lenkillä. Jos joku nyt ei satu tietämään, niin Virpiniemi on paikka jossa minäkin olen jo 3-vuotiaasta huiskinut pulkkamäessä ja hiihtokilpailuissa. Virpiniemestä löytyi myös kuntorata, jolla kävin kotilökäpöksyissäni tekemässä uskomattoman upean, fyysisen huippusuorituksen, jollaiseen ei moni varmasti kykene. Todistusaineistoa alla.

Tänään käväistiin Ojangossa treenaamassa. Halusin kokeilla minien karsintaradan alun niin, että olin esteen takana vastaanottamassa jalat putkeen päin, ei siis valssilla. En uskaltanut tehdä sitä kisoissa, kun olen tehnyt tuollaisia aloituksia niin vähän. Oli joka tapauksessa selvästi parempi vaihtoehto meille kuin valssi, Valo meni täysin suoralla linjalla putkeen eikä ennakoinut esteen ohi tai muutakaan. Lisäksi ehdin hyvin jatkoon. Putken olin pyöristönyt ja rakentanut sen jälkeen kohdan 7-9 (ysin paikalla keinu, 8 muuri).

Valo tuli tosi hyvin välistävetoihin. Kerran sain sen tulemaan muurin toisin päin, tämä silloin kun valssasin kolmannen hypyn jälkeen ja jouduin tekemään välistävedon kauempaa. Sama huomio siis kuin viimeksi. Esteen vieressä tehtynä Valo tuli hyvin mukaan joka kerta, joten pitää muistaa että tällä hetkellä välistäveto jyrkän kulman lähestymisellä tulee kyseeseen vain, jos pääsen tekemään sen lähelle estettä. Keinu sujui hyvin. Keinun jälkeen lähetin Valoa loppusuoralle eli samoille kolmelle ensimmäiselle hypylle, ja irtosi hyvin. Jätin etupalkan valmiiksi.

Lopuksi vielä muutama välistäveto toiseen suuntaan ja vähän puomia. Väinö pääsi taas hurjastelemaan putkia. Pitää käydä vielä treenaamassa ainakin kontakteja ennen karsintoja, ja ensi viikolla on vielä Jennan viimeistely-yksäri.

Kuva lainattu agility SM -fb:sta.

SM-kisat 2015

Viime tiistaina lähdettiin huristelemaan Oulua kohti, aikeena yhdistetty kotiseutulomailu ja SM-kisat. En osallistunut perjantain iltakisoihin, mutta kävin heti perjantai-aamuna varaamassa seurueelle telttapaikat ja illan päälle vielä ilmoittautumassa. Lauantain joukkueissa siis edustettiin SWAU:ta kolmantena koirakkona.

Meidän lähtiessä radalle alla oli jo hylly ja vitska, joten varsinaisia mahdollisuuksia ei enää ollut. Meno latistui heti puomilla, kun kontaktituomari nosti kätensä vitosen merkiksi ja tietenkin näin sen. Hidastuksella kelailin toisestakin suunnasta kuvatulta videolta, että aika monta jalkaa näkyy Valolla kontaktilla, mutta ei kait siinä - tuomarin sana on laki.

Persjätössä olin myöhässä ja Valo tuli vähän jaloille. Putken jälkeen Valo irtosi hyvin renkaalle, ja otti A:n tosi hyvin vaikka irtosin sivuun. Kämmäilin vähän ennen keppejä ja Valo kääntyi väärään suuntaan, kuitenkin sain pyöräytettyä oikein kepeille. Pysyi hyvin kepeillä, mutta sitten peitin toiseksi viimeisen esteen siivekkeen ja Valo lähti lukemaan maalihyppyä. Kävi kiertämässä sen, mistä lopulta hyl. Vähän tuli lepsuiltua kun ketutti se vitonen. Kuitenkin ihan sujuvaa menoa, olen tyytyväinen! Finaalit jäin toki katsomaan, Paula ja Elvis kävivät hienosti sinetöimässä joukkuekullan I-HAH:lle, onnea vielä!

Sunnuntaina Valo oli viimeisessä rataantutustumisryhmässä. Hetsasin aika kovaa ennen radalle lähtöä, ja Valo jopa haukkui mun sylissä edellisen mennessä. Ennenkuulumatonta. Kävelin kolmannelle esteelle tekemään valssia ja hetkeksi kun käänsin katseeni koirasta, seuraava näky olikin kun se jo vyöryi kakkoshypyn yli. Sain vielä jonkinlaisen valssin tehtyä vaikka koira tuli jaloille, ja sain vielä toisenkin valssin puserrettua. En uskaltanut tehdä ennen keppejä välistävetoa, kun vastaava kohta ei oikein sujunut viimeisissä treeneissä ennen kisoja. Valssi ja sisäsiivekkeen kautta pyöritys onnistui kuitenkin ihan hyvin. 

Ennen keppejä sitten meidän peli oli selvä, kun Valolla tippui rima. Ihme harvinaisten sattumien rata, Valo karkasi lähdöstä ja tiputti riman. Jos joskus niin arvokisoissa sitten, tietty! :D Sain heti alusta hirveän raivon radan tekemiseen ja se myös taisi kuulua, heh heh. Hienosti Valo radasta suoriutui ja oli ihanaa mennä sen kanssa. En ollut ajatellut, että Valo voisi tulla muurin ohi ja niinhän se teki. Itse en sitä edes huomannut. Jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt se tajuta, se tulee putkista niin lujaa. 

Kiva kun lipukkeeseen oli merkitty aika, se oli Valolla jotain 36,8 s mikä oli aivan hyvä aika meille. Alussa kuitenkin paloi aikaa valssikaarteisiin, ja lopussa valitsin hitaamman pyörityksen. Niin siis mähän muistelin, ettei karsintaradan aika vaikuta enää finaaliradan tulokseen, joten valitsin noita hitaampia mutta varmempia ohjauksia :D Medien finaalin aikana vasta tajusin että kappas, yhteistuloshan se merkitsee. Jospa ensi vuonna muistais senkin, vaikka eipä nyt siltikään päästy jatkoon.

Olin kuitenkin tosi tyytyväinen meidän yhteiseen tekemiseen, viime vuonna radat olivat vielä aika kaaosta, ja nyt jo sentään ehjiä kokonaisuuksia pienillä virheillä. Valo kulki hyvin ja olin suunnilleen samalla kartalla sen kanssa. Hirveän kiva kisareissu, kiitos kaikille seuralaisille ja onnea menestyneille! Karsinnoissa sitten seuraavan kerran :)

Kuvakoostetta reissusta:

Valo lentää :) kuva: Maria Seppänen

Supisupi-asiaa <3 Kuva: Maria Seppänen

Kuva: Maria Seppänen

Kuva: Maria Seppänen

Sumareilla iltalenkillä.

Sain viimein hankittua vuosia himoitsemani KAKS-laukun. Katjan ihania ekologisia KIKS-tuotemerkin luomuksia voi käydä hipelöimässä Oulussa Non Boutiquessa, ja muissakin kaupungeissa tietyissä liikkeissä. http://kiks.fi/ http://www.noneverything.fi/boutique/

Nallikarissa "hiukan" tuuli ja oli "hiukan" kylymä.

Torinrantaa Pikisaaresta päin.

Suomen Tivolissa maailmanpyörässä, mielissään.

Tarantellassa pitsalla. Vahva suositus, oli muuten paras pitsa vähään aikaan! http://www.ravintolatarantella.fi/

Lisää kuvateksti

Patosillalta Tuiran silloille päin.

Väinön kanssa Bosnia-Hertsegovinassa.

Ainolanpuistossa.

Kotipihan auringossa.

Valo naustiskeli SM-kisatunnelmasta.

<3

Aaltoja

Pihanvaltaaja. Meidän pihalla kekkuloi yhtäaikaa parhaimmillaan kolme fasaania. Oli siinä Väinöllä hommaa ilmoittaa, että tiluksilla on nyt uusi kingi.

Valo pääsi peuhaamaan 4 kk ikäisen kääpiösnautseri Tellen kanssa.

Nuuski vaan, mää oon ihan kiltisti tässä näin.

Kotimatkalla Houdini karkasi taas kontista. Päästiin sentään Heinolaan asti. Tilkitsemisehdotuksia otetaan vastaan, tällä hetkellä käytössä siis kalterit, kompostiverkko, nippusiteet ja jeesusteippi.