:) -treenit

Ke-treenit Juhalla sujuivat paremmin kuin aikoihin. Siksi iso :)! Pitkästä aikaa oli sellainen fiilis, että ihan osattiinkin jotain yhdessä Valon kanssa. Tuntui, että osasin jopa rytmittää ja ajoittaa liikettä oikein. Sain tehtyä tosi hyvällä fiiliksellä, ja käskytin Valoakin täpäkämmin kuin yleensä. Tuntui toimivan! Oon meinannut vähän unohtaa, että se on kuitenkin terrieri...

Rata tuntui tutustuessa aika haastavalta. Ajattelin, että se on juuri sellainen rata, jolla tullaan kaarrattelemaan antoisasti... Sainkin mietintää aiheuttaneen alun kuvion onnistumaan ongelmitta, mikä jo yllätti. Olin "varma", että Valo hakee tyrkyllä olleen hypyn, mutta tulikin tosi nätisti käteen kun komensin topakasti ja näytin selkeästi. Lähetys, persjättö ja pakkovalssi, onnistui. Eka leikkasin jonnekin lähemmäs keppien puoliväliin osoittavalta hypyltä vasemmalta avokulmaan kepeille (hitto mikä lause), onnistui kyllä mutta vähän kökkö, olin myöhässäkin. Juha komensi lähtemään edeltävästä pakkovalssista niin että saan raakasti törkättyä hypyn oikealta puolelta kepeille. Taas epäilin itseäni, mutta helkkari, ehdin vallan loistavasti, onneksi Valo (yleensä) hakee kepit niin hypin.

Okei, sylkkäreitä ei vielä ihan osata sujuvasti :D Eikä kyllä vippaustakaan (off topic). Hyppäsi siis sylkkärillä vähän väärään suuntaan. Nämä pitäis treenata, vois hyödyntää enemmän. Vaihdoin pyöritykseen. Pieni yllätys tuli siitä, että Valo ei osannut pimeää putkikulmaa. Muuten aika suora putki, mutta pää kääntyi L-muodossa koirasta poispäin. Juoksi suun ohi pari kertaa. Palkattiin muutamasti pelkkä putki, ja alkoihan se sitten muistua. Kuulema ollut tyypillinen virhe  tuolla radalla, tämä oli hyvä muistutus, että pitääkin treenata. Jotenkin kuvittelin, että olisi ollut helppo juttu.

Toinen pieni ongelma yhdestä takaakierrosta. Koiran linja tuli hypyn sijaan enemmän sivusta, jonne oma liikekin vielä vei, joten piti kunnolla malttaa tökätä hypylle, ja siitä vielä toiseen takaakiertoon. Ja sitten piti osata vielä ennen leikkausta kuljettaa tyrkky-hypyn ohi. Pari kertaa tuli hutikin. Kaikesta huolimatta me tehtiin loppuun nolla! (No okei, tokavika hypylle tuli pienen pieni kielto kun jalat, tai aivot, ei kantaneet siihen viimeiseen leikkaukseen kunnolla, mut sovitaanko että kukaan ei nähnyt.) 

Mullehan tämä oli jo suorastaan saavutus, koko rata päästiin tekemään pitempiä pätkiä ilman isompia ongelmakohtia, olin useimmiten ajoissa, Valo kääntyi hienosti, totteli hienosti kun käskytin käteen, ja muutenkin tuntui vaan erityisen hyvältä :) Juha sanoi tuon vika kiellon jälkeen, että voidaan tehdä rata vielä kerran, mutta en enää vaan kyennyt, sen verran rääkkiä oli jo muutenkin :D Tulipa taas aika sepustus, mutta pakko vaan selostaa nämä itselle ylös, että pysyn kartalla kun ei sitä videota ole. :/

Sain muuten viimein lähetteen magneettiin. Ortopedi epäili kierukan repeämää ja rustovauriota. Väläytteli operoinnin mahdollisuutta, jos paljastuu kierukkajutuiksi. No, ei auta kuin odottaa joulukuulle asti, jolloin vasta on kontrolli. Pitää toivoa, ettei tarvitsisi könytä polven kanssa leikkuupöydälle neljättä kertaa. Jotain positiivistakin, saan käydä salilla, ja juosta kivun rajoissa :)

Paremman puutteessa ja syksyn piristykseksi kuva kukkakimpusta, jonka sain. Lahja itseltäni, aika omahyväistä.