Ajattelin ensin jättää tämän päivän tehistreenit väliin koiven takia, mutta ratapiirustuksen nähtyäni ajattelin että voidaan käydä sieltä jotain pikku pätkää tekemässä ihan juoksematta. Päätin kokeilla eka serpentiinin (mustat pallot 1-5) niin että jätin Valon lähtöön ja menin itse vitoshypylle vastaan. Sieltä ohjailin ja ei Valolla kyllä ollut tässä mitään ongelmaa, hyvin saatiin välistäveto ja sylkkärikin loppuun tehtyä. Nätisti se lukee rataa ja kroppaa aika pienin elein. Seuraavaksi kokeiltiin samaa välistävedoilla, tosin vähemmillä hypyillä. Menin kolmoselle vastaan, ja välistävedotkin onnistuivat hyvin. Seuraavaksi menin jonnekin nelosen taakse, mutta Valo alkoikin tehdä serpentiininä. Kokeilin pari kertaa lähempää, mutta enempää en viitsinyt hinkata. Varmaan veto oli myöhässä, se piti eka vedollakin tehdä jo kun Valo ponnistaa.
Janne halusi nähdä miten Valo hakee takaakiertoihin, joten seisoin paikallani jossain seiskan (mustat ympyrät) ja nelosen välissä, ja lähettelin 3, 4 ja 7 takaakiertoihin paikaltani. Kyllähän Valde tällaiset osaa ;) Sama niin että lähetin edestä hypyille 4, 7, 3 ja 8, eipä näissäkään muuta kuin että Valo tietty kaarratti turhan paljon eka hypyllä. Tällaisissahan se kaarrattaa, mutta ainakin irtoaa. No Janne halusi vielä katsoa miten irtoaa pidemmällekin hypyille, joten lähetin kakkoselle ja siitä seiskalle. Tässä tulikin ilmi Valon herkkä kropan luku. Kun lähdin keilaamaan seiskalle, se luki käden liikkeen varmaan pakkovalssina ja hyppäsi kolmosen edestä. Samoin kasilta neloselle lähettäessä hyppäsi kerran seiskan edestä. Taisinpa olla vähän myöhässäkin näyttämässä, kun itsellekin vähän vierasta tämä liikkumattomuus. Taas hyvä muistutus siitä, että hartiat ja rintama on syytä pitää edettävälle esteelle päin ja olla liikaa huitomatta, eihän tuo sitten muita hyppyjä enää vilkuillut.
Tauon jälkeen alempaa rataa. Olikin kiva rata, kun sen sai ohjattua ilman juoksemista :) Lähetin kauempaa kakkosen takaakiertoon ulkokautta ja sivulta kolmoselle, näin ehdin hyvin hölkkäillä A:lle. Tänään Valo pysähtyi mukisematta A:lle joka toistolla. Toisin kuin piirroksessa, kutonen oli putken vasen pää. Jätin A:lle hetkeksi ja tein pituudelle vastakäännöksen. Toimi joka kerta Valolle loistavasti. Muuta en nyt kokeillut tähän kohtaan, kun en voinut juosta. Noissa putkiin lähetyksissä ei tietty Valon kanssa mitään ongelmaa, hyvin ehdin könytä kepeille pakkovalssiin. Ensin vähän kömpelö sisäänmeno mutta parani kun Valo hoksasi mitä tehdään. Pitääkin muistaa treenata tällaisia sisäänmenoja, ei oo näitä juurikaan tehty.
Ensin lähti omia aikojaan keinulta mutta kahdella seuraavalla toistolla pysähtyi kyllä odottamaan. Kellotettiin vielä loppuun 1-4 niin että niistin kakkoselle ja myös kolmonen sisäkautta. Veto ei varmaan nyt juoksematta ollut ihan niin täpäkkä mitä se muuten olisi, ja verrokkivaihtoehdossa (2 ulkokautta) Valo pääsi vähän kaarrattamaan kolmosella, mutta silti ero oli huima: 0,9 sekuntia pidemmän reitin eduksi. Siis lähes sekunti eroa kolmella esteellä. Eipä ole epäselvää, miksi näitä pitäisi kellottaa ja oikeasti miettiä ne omalle koiralle sopivimmat vaihtoehdot. Tähän mennessä Valolle on ollut aina nopeinta kun se pääsee pitämään vauhdin yllä suoremmilla linjoilla.
Oikein kivat treenit, ja maltoin oikeasti olla juoksematta! Kiva välillä tehdä tekniikkatsekkejä, nytpä siihen oli hyvä tilaisuus. Janne sanoi, että koira on kyllä aika taitava (johon minä, että onhan se, vielä kun olis itsekin). Uhkaili tuo, että laitetaan mun rytmitys kuntoon ja sitten lähtee. Reisi on jo parempi, taas. Kävelyä ja tuollaista hyvin kevyttä hölkkää jalka jo kestää vaikka onkin edelleen turvonnut ja arka. Olen jo yrittänyt sitä kevyesti venytelläkin, mutta se ei oikein vielä onnistu ilman kovempia kipuja.
 |
| Yksi väinö, neljä iltaa sylikoirana. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti