Nyt on taas ollut meno sellaista haipakkaa, että eipä oo ehtinyt blogiinkaan päin vilkaistakaan. Saatika aksakentälle päin. No, on me muutama kerta kentällä piipahdettu lähinnä kisoissa. Nyt kun velvollisuudet taas hetkeksi helpottaa, koitan pikkuhiljaa muistella tänne blogin puolelle, mitä ollaan puuhattu.
Valolla oli paikka Vapun hyppytekniikkakurssille 25.4. mutta päätinkin lähteä Jyväskylään kisoihin, koska halutti tsekata karsintojen kisapaikka ja pohja. Muutoin kisaamisen tarkoituksena on nyt ollut vain kontaktiniuhotus. Kuten videolta näkyy, olin vähän jäässä varsinkin eka radat. Ensimmäisellä Valo pääsi parissa kohtaa rumasti kaarrattamaan, ja kahdesti seisoin sen tiellä niin että raasu hyppäsi jaloille... Tältä radalta kuitenkin 0/3.
Seuraavalla radalla heti alussa tein perisyntipyllistelyt jolloin Valo kiepsautti oikein kunniakierroksen, ja nössöilin puomin jälkeen eli jouduin tekemään huonon leikkauksen, jolloin Valo tuli esteen väärinpäin. Lopun suoralla Valo reagoi varsin hyvin käännökseen, mutta sain sen hutiloitua esteiden välistä. Kolmannella radalla unohtui tehdä suunnittelemani putkijarru ENNEN putkea ja menin vieläpä liikaa esteelle mukaan, lisäksi kauempana olevan putki veti niin että Valo tuli esteen ohi. Radalta 5.
Viimeisellä radalla jäätyilin taas heti alussa ja tuli vähän kaarrosta. Tästä radasta täytyy kuitenkin sanoa että tämä oli meille varsinainen työvoittorata! Ihan perusohjauksilla sain Valon välttämään niin putkiansat kuin muutkin ansaesteet, vaikkakin vähän kaarroksilla. Renkaan jälkeenkin Valo tulee kiltisti mukaan, vaikka ohjasin myöhässä ja oli jo nähnyt putken. Valitettavasti kuitenkin unohdin ottaa koiran mukaan pituudelle, kun kiirehdin. Olisin varmaan ehtinyt valssinkin. Eniten pelkäämäni kohta sujui paremmin kuin hyvin - Valo kääntyi täydellisyyttä hipoen putkijarrulla eikä vilkaissutkaan väärään putkeen päin. Tämän radan myötä tuli viimeistään sellainen olo, että nyt on totisesti edistytty. Vähän aikaa sitten olisin nauranut jos joku olisi väittänyt Valon välttävän nuo putkiansat. Niin ja kontaktit, eipä tarvinut puuttua. :)
Ilmoitin Valon myös HAU:lle ottamaan revanssin viimekertaisen keppisekoilun jälkeen. No nyt ei ollut kepeissä mitään ongelmaa, itse vain törttöilin muutaman hölmön virheen, väärin suuntautuneita valsseja ja vastaanottoja. Myös hyviä juttuja, mm. taas hienosti toimivia putkijarruja ja kontaktit! Jee. Se on pääasia nyt. Viimeisellä radalla onnistuin saamaan Valon jopa kieltämään putken kun käännyin liikaa vasten. Nyt pitää tiedostaa jo sekin, että se ei todella enää mene päättömästi noihin putkiin, vaan niihin pitää ohjata. Tuloksena siis kuitenkin 3xHYL, plaah. Alla viimeinen rata.
Valo HAU
Myöhään samana iltana sitten Valo alkoi yskimään. Eli kisasi varmaan kisansakin kipeänä. :( Ei se tietenkään röhinyt päivällä, eihän me muuten oltais oltu laisinkaan ihmisten ilmoilla. Epäilen tartunnan tulleen Jyväskylän reissulta, kun ei olla oikein muualla oltu. Ellei sitten jostain katuojasta. Pian samaan syssyyn alkoi yskiä myös Väinö. Yskä oli onneksi molemmilla todella lievä, pientä köhimistä, ei limaa, ja kahden päivän päästä alkamisesta molemmat olivat jo oireettomia! Kunnon varoaikahan tässä täytyy kuitenkin pitää, joten väliin jää kahdet Jennan tehistreenit ja yksäri sekä Lotta Vuorelan koulutus. Ja edelleenkään ei päästä omatoimitreenaamaan... Milloin lie viimeksi treenattu, hyvin menee tämä arvokisoihin valmistautuminen. :( Kuntokinhan tässä romahtaa, mutta minkäs teet. Onni onnettomuudessa, että pojille tuli noin lievä muoto eikä mitään viikon limayskää.
Tällaista kisarintamalla, kohta pitänee taas alkaa katsella kisakalenteria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti