torstai 22. tammikuuta 2015

Kevään ekat hallitokot

Tänään siis kevään ensimmäiset ohjatut treenit. Meni vähän tutustellessa. Tehtiin ensin puistokävelyharjoitus, kaikki koirat yhdessä ja siinä ei Valolla mitään ongelmaa, ei katsellut muita yhtään. Lisättiin kentälle häiriöksi merkkejä, noutokapulaa, namikippoa ja lelua. Ainoastaan namikippo vähän kiinnosti kun seisotin viereen. Näiden jälkeen ehdittiinkin tekemään yksilötreeninä seuraamista. Meille kommenttina, että Valon kontakti ja paikka olivat hyvät, toisin kuin mun käännökset. Käännös vasempaan oli kuulema 45 astetta mitä en epäile yhtään. Valo siis on päässyt tekemään käännöksiä vähän pyöreästi ja siihen pitää nyt kiinnittää huomiota omien askeleiden ja Valon takapäätreenin muodossa, jota Valo on kyllä tehnyt muutenkin.

Lopuksi tehtiin paikkamakuuta. Valo oli ensin reunimmaisena olevan bortsun vieressä, joka meinasi yllättäen riuhtoa vähän iholle Valon ollessa perusasennossa. Tästä ei Valo vielä häiriintynyt ja sain sen palkkailemalla pysymään rauhallisena. Vaihdettiin aussi siihen väliin, ja kohta olikin aussi bortsun kimpussa. Syntyi mylläkkä, ja johan Valokin hermostui. Taluttelin sen sivummalle, kun se karvat ja häntä pystyssä haukahteli että mitä helkkaria. Sille jäi tilanteesta selkeästi vähän huonot vibat, ja noiden paimenten poistuttua ei oikein normaalilla tavalla keskittynyt maahanmenoon, leuka väpättäen jatkoi hommia. Tosin olin itsekin ihan pihalla kun tuli pienet vapinat siinä itsellekin säikähdyksestä. Jotenka paikkamakuu oli mitä oli. Eipä sillä, että se muutenkaan meillä olisi kummoisessa vaiheessa. :D

Sattuuhan noita kärhämiä toki itse kullekin eikä sille aina mitään voi, ja siinä puhuttiinkin että sinänsä hyvä että juttu sattui nyt treeneissä, kun koirat näkevät täällä toisiaan jatkossakin. Pisti kuitenkin hiukan harmittamaan, että tuollainen välikohtaus tuli siinä vieressä kun Valolla bortsujen päällekäyntien takia on muutenkin vähän jännitystä noihin isoihin paimeniin. Ne päällekäynnitkin on kaikki tulleet ihan puskista selän takaa, mikä ei ainakaan auta asiaa. Ja mua tietty aina säikäyttää nuo tilanteet Väinön kohtalon takia... Olisi kauheaa, jos toinenkin koira menisi rikki pureman takia. Vähän jäi tunne että koirat siellä eivät tainneet oikein perustaa Valosta muutenkaan, taisi vähän ihmetyttää tuollainen pieni terrieri. Ryhmäläiset vaikuttivat kuitenkin kivoilta, jospa se meno tästä jatkossa tasoittuisi ja suurin jännitys laantuisi. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti