Viime sunnuntaina suunnattiin poikain kanssa Vihtiin borderi-kerhon järjestämiin LUT-treeneihin. Valollehan tämä oli ihan uusi juttu. Rupesi haukkumaan heti riistan nähtyään, joten taipumuksia tuntuu olevan :) Ei uskaltautunut ihan lähietäisyydelle räksäämään, tai muutaman kerran kävi siinä verkon vieressä mutta välillä piti tulla hakemaan mammalta tukea. Myöhemmin kokeiltiin putkessa. Haukkui reippaasti keskipesällä, tosin ei sellaisella raivolla kuin Väinö aikoinaan. Selvästi vielä vähän mietiskeli, että mitähän tässä nyt uskaltautuisi tekemään...
Lopulta meni putkessa alusta oikeaan päätypesään asti :) Putkessa ja madalluksissa liikkuminen oli vaivatonta, ahdinkoa ei laitettu vielä menemään. Kouluttajankin mielestä oikein lupaava alku, vaikka vähän jänskätti näin alkuun. Syttyi kuitenkin hyvin, tästä jatketaan!
Iloisin yllätys oli Väinö. Hädin tuskin uskon vieläkään...Laitettiin V suoraan ahdingosta putkistoon, jonne syöksyikin heti empimättä ja kova haukku keskipellillä. Riistan perässä pesälle, ja pelti nokan edestä kiinni. Kouluttaja sanoi että ei muuta kuin kokeisiin vain! Piti oikein kysymällä varmistaa, että haukkuuko se tosiaan pellin syrjässä kiinni, ja niin vain oli Väinö raivolla räksäämässä naama aivan pellissä kiinni! Tämän treenin perusteella Väinö on siis tässä lähes kahden vuoden tauon aikana unohtanut traumansa. Ei enää jälkeäkään madalluksen alle jäämisestä, ja luolastossa liikkuminenkin oli todella ripeää.
Tehtiin myöhemmin vielä tyhjä luola. Ensin jäi huutamaan ahdingon viereiselle suuaukolle, mutta siitä oltiin juuri otettu kettu ulos joten ei ihme. Jatkoi hienosti, teki tarkastuksen täydellisenä ja muutama intohaukahdus pääsi. Eipä voi poikaa niistä syyttää, sen verran on aikaa kulunut viime kerrasta :) Eikä ne haukahdukset olisi kokeeseen pääsyä estäneet. Hiekkaa ei tehty, mutta siinä ei kyllä ole Väinöllä aiemmin ollut koskaan ongelmaa...
Ajattelin ottaa riskin ja ilmoittaa Väinön kokeeseen. Voihan olla, että ensi kerralla on jo traumat muistuneet mieleen, mutta nyt niistä ei ainakaan ollut jälkeäkään. Ehkä se viimeinen A-tulos vielä otetaan sieltä kummittelemasta! Yritin ilmota 6.6. kokeeseen, mutta pääsimme vasta kolmanneksi varakoiraksi :/ No, syksyllä sitten viimeistään! Olipa iloiset treenit täynnä yllätyksiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti