Nenupunkit siis saivat kyytiä, ja päästiin lähtemään perjantaina Kurkimäkeen seminaariin. Olin perillä perjantai-iltana, jolloin mentiin suoraan raflailemaan ranskalaisten kanssa. Lauantai-aamuna alettiin sitten hommiin. Oma ryhmäni alkoi vasta iltapäivästä, mutta auttelin radanrakennuksissa ja muutenkin aamuryhmien kanssa, joten päivät olivat melko pitkiä :)
Treenasin koko viikonlopun vain Valon kanssa. Väinöllä tuli tottakai sopivasti heti perjantaina jotain kärhämää BC-uroksen kanssa, itse en nähnyt tilannetta auton takana, ajattelinkin sen venäyttäneen jalkansa, mutta maanantaina löysin Väinön jalasta puremajäljet, kun haava oli ruvettunut :( Väinö siis ontui pahoin etujalkaansa perjantaina, lauantaina oli kyllä parempi mutten uskaltanut treenata sillä koko viikonloppuna. Nyt kotona se on ollut vaisu, ei vedä lenkillä (mikä on ihme) eikä oikein halua hypätä autoon tai takaisin. Piti varata fyssarille hätä-aika, mutta enköhän sairastunut kuumeeseen. Pitää katsoa loppuviikko miltä näyttää, ja viedä se ensi viikolla fyssarille.
Valo aloitti Johannin treenillä, joka olikin ihan älytöntä juoksemista! En muista, milloin olisi viimeksi treenin jälkeen tuntunut tuolta. Veri maistui suussa ja naama punoitti :D Hirveän kiva rata, jolla tuli myös onnistumisentunteita. Ehdin mm. persjättöön kilometrin pituisesta putken ja pituuden välistä huolimatta. Johannin pointit mulle:
- OUT - IN -> Käsien merkitys - toinen lähettää selkeästi kiertoon, toinen ottaa lähellä kehoa vastaan.
- Valolle toimi ansapaikassa hienosti käännös pelkällä koiranpuoleisella kädellä, sylivekki-tyyppinen ajoi armotta putkeen.
- EI NIIN LÄHELLÄ ESTEITÄ! Olenhan minä tämän tiedostanut, mutta nyt intensiivisen viikonlopun aikana muistin ja ymmärsin, että menen aivan liian lähelle esteitä, etenkin persjätöissä/päällejuoksuissa jne. Luulen tämän jääneen Väinön ohjaamisesta, se kun on aina pitänyt viedä ikäänkuin esteeltä toiselle :) Radat sujuivat paljon sujuvammin, kun annoin Valolle tilaa työskennellä.
Gregin treeni oli hyvin erilainen. Paljon kieputusta. Halusin ohjata kaiken niin kuin kouluttajat neuvoivat, vaikkei se mulle luontaista olisikaan. Keinu seinään päin ja itse piti olla jo vastakkaiseen suuntaan menossa - täytyy treenata :D Kohdat, jotka olisin itse ohjannut esim. pakkovalssi-jaakotuksella, pitikin nyt tehdä ohjauksella, jonka ristimme Gregiksi :D Koira siis vedettiin esteen ohi ikäänkuin vippaukseen, mutta koiran ohittaessa estelinjan se käännettiinkin viskileikkaukseen. Tämä tuotti ihan jokusen verran päänvaivaa Valolle, jolle en ole vielä opettanut edes vippauksia. Suurin ongelma oli siis esteen ohi saaminen. Saatiin kuitenkin onnistumisiakin.
Valo oli tässä treenissä jo todella väsynyt, ei se kestä vielä tuollaista treenimäärää. Sen näki erittäin selvästi vauhdissa ja keskittymisessä. Lopetin siihen, kun se ei jaksanut mennä enää edes A:lle, vaan tarjosi kosketusta ylösmenolla.
Illalla käytiin Sannan kanssa ehkäisemässä lihasten kipeytymistä pienellä hankikylvyllä - paitsi että lihakset olivat koko kropasta seuraavana päivänä aivan muussina kuitenkin :D Kovin vaivaista porukkaa näytti muukin sakki olevan xD Uikutusta kuului sieltä täältä.
Seuraavana päivänä aloitettiin taas Johannilla. Kiva rata taas! Tällä radalla tuli tehtyä taas enemmälti töitä esteiden edessä, käännöksissä siis. Ranskalainen tyyli poikkeaa kyllä suomalaisesta jonkin verran :) Hyviä rytmitys -ja linjausjuttuja tuli tälläkin radalla, vaikka kiirettä meinasi pitää :D Tein Valon kanssa nyt suosiolla vähemmän, että jaksaisi vielä Gregin radallakin.
Nyt Gregin ratakin oli tosi kiva. Valo teki hienosti itsenäiset kepit, vaikka irtosin puomin taakse. Eräässä kohdassa en millään saanut Valoa sujuvasti esteen yli, piti siis tehdä vastakäännös esteen edessä. Mietin siinä sitten, että mikä helkkari siinä mätti, kunnes tajusin, että eihän se nyt paikaltaan seisoen sitä tee. Greg siis halusi käännöksen tehtäväksi siivekkeen edestä, kun taas itse lähettäisin koiran hyppyjen välistä - tein seuraavalla kiekalla niin, eikä siinä ollut mitään ongelmia.
Puomin alta menevän putken jälkeiselle hypylle palkattiin pari kertaa, ja sitten irtosi kivasti vaikken itse ehtinytkään tökkäämään hypyn yli :D Tuli kivasti välistävetoihinkin ja hyvä käännös okserilla. Väsymys toki näkyi tälläkin radalla, muttei läheskään niin pahasti kuin edellispäivänä.
Tämän reissun antimina päätin ottaa riskin ja laittaa puomin kontaktit uuteen uskoon. A:han en vielä koske, mutta puomin työstäminen aloitettiin jo, ja jonkinnäköistä edistystäkin oli jo havaittavissa. Kun en mä sitä koskaan kunnolla pysäytä kontaktille kuitenkaan, niin juoskoot sitten. Joitakin hyllyjä varmastikin tulee tapahtumaan tämän seurauksena ennen kuin itse puomi ja oheisjutut on opetettu, mutta who cares, kun tavoitteena on olla nopee ;D
Tässäpä FF-nuorisojaoston kooste viikonlopulta, koko kööri siis sisaruksia keskenään :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti