Perjantai-aksailua

Eilen aamulla käytiin Elinan, Dionin ja Omien kanssa treenailemassa. Olikin kyllä kivat treenit! Dion pääsi ensimmäisenä vauhtiin, jota siinä tytössä kyllä riittääkin! Hitsi että sen menoa on hauska seurata, vaikka eipä kyllä kateeksi käy Elinan osa; mun kunto ei välttämättä riittäis tuollaisen nuolen ohjastamiseen ;D Tytsy on kyllä rämäpäisyydessään oikea päivän piristys.

Elinan ohjattavaksi pääsi myös hallilla ollut bc Nova, jonka omistaja ei kainalosauvojensa kanssa tietenkään pystynyt koiran kanssa juuri aksaamaan. Kyllä siitä selvästi nautti sekä koira että omistajansa :)

Sitten olikin Väinön vuoro astua baanalle. Teimme samaa rataa kuin Jaakon kanssa edellisenä päivänä. Vaihdoin alun sylivekin pyöritykseen, joka Elinankin mielestä oli Väinölle parempi vaihtoehto. Heti huomasi, että sainkin paljon paremman etumatkan seuraaville esteille, jotka siis olivat suora putki ja pöytä. Valssikohta meni OK, kuten myös loppurata siihen asti mihin Jaakon treenissä päästiin. 

Seuraavaksi mietittävää aiheutti hyppy-kepit -yhdistelmä, jossa kepit piti suorittaa takaisinpäin hypyn jälkeen. Valssi tähän kohtaan ei toiminut, kun keppien vieressä oli keinu häiritsemässä suoritusta ja Väinö tuli keppien ekasta välistä suoraan läpi keinun kontaktille. Parhaimmaksi vaihtoehdoksi osoittautuikin leikkaus kepeille. Hyvinhän se onnistui heti, kun Elina neuvoi pitämään ohjauksen kunnolla päällä siihen asti että Väinö on ehtinyt toiseen väliin asti. Taas jotain minkä tajuamiseen olisi itselläni kulunut varmaan hetki jos toinenkin.

Keppien jälkeen oli tyrkyllä putken suu, jonne Väinö pariin otteeseen suhahtikin ennen kuin sain sen otettua tarpeeksi aikaisin haltuun ja käännettyä viereiselle hypylle. Kyllä huomaa, että ajoitukset on tosi tärkeitä...

Seuraavaksi Elina meni Omien kanssa "hiukan" toisenlaista rataa, joka sai jo katsellessa kylmän hien virtaamaan selkää pitkin :D Onhan se hienoa seurata vierestä, kun toiset menee niin hienosti. Vaikkakin Elinan mielestä heidän treenejään katsomalla ei muka voisi uskoa, että voivat pärjätä kisoissa. Olen vähän eri mieltä :D

Seuraavaksi otin Väinön kanssa pari pätkää tästä radasta. Mun ongelmanahan on se, että ohjaan vielä niin varovaisesti ja jarrutan Väinöä omalla liikkeelläni. Elina tahtoi sitten koittaa vähän ohjata Väinöä, ja kyllä kannatti. Väinöhän ei juuri ole ennen mennyt muiden kuin minun kanssani, ja olihan se hieno nähdä oma koiransa toisen ohjattavana. Sain heti paljon motivaatiota siitä, että Elina sai Väinön oikeasti etenemään raivolla! Heti kun itse liikkuu, väinöönkin tulee kunnolla vauhtia. VAU.

Elina tahtoi sitten nähdä minun menevän Väinön kanssa ensin harjoittelemaamme radan pätkää, kun kerta oltiin saatu se väsyneenäkin lietsottua ihan hyvään vireeseen. Elina kokeili ensin paria vaihtoehtoa, ja huomattiinkin että se pitkään jankattu valssikohta meni paaaaljon paremmin niin, etten mennyt esteelle valmiiksi odottamaan että Väinö tulee putkesta, vaan menin sitä vähän vastaan ja teinkin kaksi perättäistä persjättöä! Väinö liikkui niin paljon sulavammin! Elina sanoi, että Väinö on paljon nopeampi jos käyttää ohjauksia, joissa rintakehä ei ole koiraa kohti; nämä hidastavat Väinöä liiankin tehokkaasti.

Hienointa oli, että sain Väinön itsekin etenemään kunnon draivilla, kun pidin oman liikkeeni rohkeana. Lupailinkin, että nyt yritän kisoissa vain paahtaa kunnolla menemään enkä jää junnailemaan ja odottelemaan Väinöä pylly pitkällä. Jos se menee esteiden ohi niin antaa mennä vaan. Tärkeintä olisi nyt saada oma liikkuminen kuntoon, siitähän meidän valssi -sun muut ongelmat johtuvat. Haastetta voi tietenkin tuoda myös se, että maltan  kuitenkin viedä ohjaukset loppuun ;)

Täytyy kyllä sanoa, että oli antoisat ja ajatuksia herättävät treenit!! Kiitos Elinalle :) Katsotaan, päästäänkö huomisissa kisoissa sanoista tekoihin.