Tänään Juhan treeneissä. Valo kiljui autosta otettaessa kuin pieni sika, samoin kun jätin sen pylvääseen rimojen laskun ajaksi. Se on ruvennut kiljumaan lähiaikoina radan reunalla ihan tosissaan. Ja hyvä niin, nostakoot kierroksia ennen suoritusta. Treenithän sitten meni niin hyvin, että tällä kertaa täytyy ihan laittaa ratapiirros selkeyttämään. Jo tutustumisessa tuntui että tämä on meidän rata. Kolmoselle tein persjätön ja nelkku takaakiertona ja leikaten putkeen. Ihmettelin itsekin miten äkäseen juoksin ohjaamaan 6-putkeen. Seiska finkillä ja ihan sairaan hieno puomin kontakti, juoksi täysillä päähän :o Leikaten 10-putkeen, ja eka kierros kosahti tän jälkeen väärään putkenpäähän - yritin ehtiä valssaamaan, en todellakaan ehtinyt. Vaihdettiin A:n ohjaus oikealta puolelta, ei mulkaissutkaan putkeen päin, ja leikaten kepeille. Nyt malttoi joka kerta kääntyä hyvin aloituksen jälkeen oikeaan väliin.
Kepeillä pysyi joka kerta erinomaisesti, juoksin valmiiksi pituuden taakse persjättöön. Pikku veto 17:lle, saksalainen seuraavalle hypylle (onnistui aina ihan järkky hyvin, sain hyvin etumatkaa), 21:lle niisto ja maaliin. Radan huonoin kohta oli meillä tuo 20 jälkeinen elämä, kun en rytmittänyt ensin kunnolla. Sitten kun rytmitin, tuli kommenttia että nyt säästyi monia kymmenyksiä. Toimi ihan sairaan hyvin. Vedettiin sitten pari kertaa rata nollana läpi. Tuosta vaan, ilman ongelmia. Eihän tuo mitään hirveän vaikeaa vääntöä ollutkaan, mutta joka tapauksessa kaikki vaan toimi hyvin ja tuntui helpolta. Kerrankin. Juuri kun sanoin Jennalle, että miten se aina joillain muilla näyttää niin helpolta se tekeminen, ja itellä tuntuu kuin tervassa tarpois.
No Juhakin vaikutti vähän yllättyneeltä. Kuulema perkeleen hyvää menoa, hyvää rytmitystä, terävää ohjausta ja meidän parasta tekemistä ikinä. Niin joo ja myös että vaikka oli vauhdikasta menoa, niin maltoin hyvin odottaa niissä kohdissa missä piti. Sehän on mulle ollut vähän haasteellista sekin. Jösses, siinähän tulikin koko vuoden kehut kerralla. Harvinaista herkkua meille että meni näin putkeen, joten en alkanut väittää vastaan :D Joskus pitää osata olla itekin tyytyväinen. Näin hyvältä ei oo itestäkään tuntunut meno aikoihin jos koskaan. Toivottavasti sama meno jatkuu... Heh. Valo on kyllä huippu tyyppi, mukava saada pientä vihjausta että munkin on ehkä mahdollista päästä joskus kartalle.
Tämä kaikki tapahtui niin äkkiä ja vaivatta, että aikaa oli vielä hyvin jäljellä ja Juha sanoi että menkäähän vielä. Mietin siinä että pitäiskö jättää tähän, mutta en malttanut. Olis pitänyt, molemmat oltiin väsyneitä ja niitä virheitä alkoi tulla. Aloin ahnehtia 16-putkeen viennissä niin, että tein persjätön valmiiksi jo ennen pituutta jolloin Valo tuli pari kertaa pituuden ohi. Sain kuitenkin niin hyvin etumatkaa, että tämä oli helposti korjattu. Sitten alkoi valua tuo 20 jälkeinen käännös. Valo haki kerran jopa maalihypyn sen jälkeen. Ei vaan enää jaksettu ja lepsuilin. Juha vähän suutahti ja sanoi että ei ole hyväksyttyä alkaa lepsuilemaan noin pahasti tuollaisten vetojen jälkeen. Että valahdin löysäksi, aloin luottaa liikaa että homma hoituu itestään ja lopetin ohjaamisen. Totta, tosin oltiin sitä jo juostukin. Ei masenna kuitenkaan mua, suurin osa treeneistä meni niin hyvin että lopun väsähtämiset ei siinä paljon paina, kunto ei vain kummallakaan ihan riittänyt noin pitkälle :) Joka tapauksessa ihan huippufiiliksen treenit, joita voi sitten taas muistella seuraavan kriisin koittaessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti