Tällä kertaa varmistin ajan ja paikan vielä etukäteen, ja päästiin oikeaan aikaan Kaiperlan käsiteltäväksi. Valo pääsi taas ensin tarkistukseen. Yllättäen menikin enemmänkin Valon hoitamiseksi tämä kerta. Sillä oli pientä kremppaa siellä täällä. Ei mitään isoa, mutta on kuulema käytellyt kroppaansa epätasapainoisesti. Vasen takajalka on vähän oikeaa heikompi ja si-nivelessä oli jotain pintä, ja tätä taas on kompensoinut oikealla etusella, mistä voisi olla se taannoinen oireilukin peräisin. Todennäköisesti on siis liukastunut tai muuta vastaavaa, minkä johdosta on ruvennut komppailleen ja mennyt sitten vähän mutkalle. Kyllähän tuo kumiapina jatkuvasti jotain koheltaa. On käyttänyt etuosaansa nyt eri tavalla, oli siis kuormittunut etuosastaan ja takapää taas on jäänyt vähemmälle, näkyi kuulema ihan lapojen asennossa asti. Kyynärpäästä sen verran, ettei siinä Maarian mukaan ole kyllä mitään korjailtavaa, mutta epätasapainosta johtuen oli olasta lähtöisin vähän "vinossa".
Ei siis mitään isoa, mutta tuli taas puheeksi se Valon keskeneräisyys. Maaria taas sanoi, miten kersa se vielä on. Ja niinhän se on, näkeehän sen nyt päällepäinkin vaikkei edes tarkasti katsoisi :D Eli ei saa itsestään vielä kunnolla paukkuja irti, ja menee välillä vähän vinksalleen siksi, kun kroppa on niin kesken ettei osaa vielä ottaa suurempaa kuormitusta vastaan. Valo on myös pitempi selkäinen, ja kun takaosa on niin rimpula vielä, ei ihme että mutkistuu. Maaria suositteli ihan treenitaukoa, jonka aikana pitäisi kasvatella patista. Tämä on kyllä muutenkin ollut aikomuksena, mutta oman polven takia en ole kunnolla uskaltanut vielä suunnitella tai tehdä mitään. Pitäisi siis saada etenkin takaosaa vahvistettua tässä kehittymisen lomassa, jotta Valo edes voisi kunnolla suorittaa opeteltavia tekniikoita.
Pitää nyt miettiä mitä treenaamisen ja kisaamisen kanssa teen, mutta lihaskuntotreeni alkaa for sure - sain maanantaina kuulla, että omassa polvessa ei ole mitään vakavampaa, lähinnä rustovauriota, ja löysähän se on. Olisi tosi tärkeää vahvistaa nyt myös omia reisilihaksia, ihan päivittäin. Sitten pitäisi kuulema kipujenkin alkaa helpottamaan. Joka tapauksessa alustava lenkkiohjelma on jo tehty, vetovaljaat ostoslistalla ja uimalan sarjakortti hankinnassa ;) Kyllä se tästä vielä, vuoden päästä voisi kuvitella tilanteen olevan jo ihan toinen! Ja musta on edelleen parempi, että koira kehittyy hitaammin, mutta luohan se haasteensa harrastamiselle, lähinnä kyllä oman maltin kanssa. Mieluummin näin, että tullaan hitaasti koiran ehdoilla vähällä ratatreenillä kuin että koira olisi 4-vuotiaana rikki...
Ihana uutinen oli se, että Väinö oli parhaassa kunnossa sitten helmikuisen pureman! <3 Sillä ei ollut vialla oikeastaan mitään! Ero oli huomattava eka käyntiin verraten... Mahtavaa. En tiedä, onko sillä vaikutusta, että Väinö on treenannut nyt olemattoman vähän. Täytyy miettiä Väinön aksailujen jatkoa, jos koira oli nyt tauon aikana näin hyvässä kunnossa. Näköjään ainakin ihan oikea päätös on ollut nyt olla tekemättä paljoa, pitää katsella mihin kunto tästä kehittyy, ja tuntuuko tekemisellä olevan minkälainen vaikutus :) Pääasia, että nyt oli poika hienossa kunnossa, tätähän tässä on odotettukin.
 |
| Joogaaminen kannattaa. t. Väinö |
 |
| Ruttukorva-Valo |
 |
| Valon vetoleikkien väsytystaktiikka - pidä lelusta eleettä kiinni ja odota, että toinen luovuttaa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti