Aloitetaan niistä sirkushuveista. Lauantai ei todella ollut mikään mun onnenpäivä. Reissu alkoikin naapurin auton maalipinnan uusiksi laittamisella, tosin ei onneksi minun vaan kaverin toimesta. Niin hyvin alkanut päivä ei kai voi kuin jatkua samaan malliin.
A-agilityrata (Lena Dyrsmeds, Ruotsi) kisattiin minien osalta erittäin läkähdyttävässä hellesäässä. Pakko myöntää, että ennakko-odotukset Väinön vauhdin suhteet eivät olleet kummoiset. Tässä suhteessa odotukset ylittyivät, mielestäni Väinöllä oli oikein hyvä vauhti päällä varsinkin keliin nähden! Olen supertyytyväinen siihen!
Tällä radalla havahduin omaan vuorooni vasta kun enää pari koiraa oli edessämme. Ehdittiin kuitenkin starttiin. Rata kusahti heti alkuunsa Väinön karattua murto-osasekunnin lähdöstä, minkä vuoksi en ehtinyt saada ihmisnuolta valmiiksi ja V valui selän taakse. Sain sen kuitenkin poispäinkäännöksellä (?) heitettyä takaakiertoon ja putkeen. Rata jatkui hyvin esteelle numero 7 asti, jossa ilmeisesti myöhästyin valssista ja väinö painui takana olevaan (väärään) putkeen. Pakko myöntää, ettei kyseinen mahdollisuus ollut käynyt mulla edes mielessä...
Loppurata taisi sujua virheittä, joskin hyvin haparoiden minun osaltani.
B-radalla (Anne Viitanen) pistettiin vielä "paremmaksi". Taivas oli jo tovin ollut musta ja ukkonen jyrisi. Toivottiin tyttöjen kanssa, että ehdin mennä radan ennen sadetta. Juupajoo, heti kun jätin Väinön lähtöön ja lähdin kävelemään, alkoi vettä tulla niin kuin esterin _sieltä_. Yritin kuitenkin lähteä radalle, mutta noin kuuden esteen jälkeen pelko oli jo niin persiissä, etten oikein voinut keskittyä muuhun.
Epäonnistuin muistaakseni keppien jälkeisessä persjätössä. Jatkoin vielä kuitenkin rankkasateesta huolimatta, mutta hulinaksihan se meni ja ennen puomia juoksin vain maaliin. yksinkertaisesti pelotti liikaa oma ja etenkin Väinön mahdollinen liukastuminen. Tämä rata kun oli päivän ainoa nurmikenttä-rata, ja kontaktiesteetkin olivat liukaan oloiset. En uskaltanut laittaa Väinöä puomille.
Kolmas rata (Kari Jalonen) kisattiin hiekkakentällä, ja sadekin oli jo loppunut. Noh tällä radalla taas kävi mahtava tuuri. Kisasimme numerolla 190, ja lähdin hakemaan Väinöä viereiseltä parkkipaikalta numeron 173 ollessa vuorossa. Takaisinpäin kävellessäni Salla juoksi yhtäkkiä vastaan ja huusi, että me ollaan seuraavana vuorossa. Välistä siis puuttuikin ihan helkkaristi porukkaa, ja jouduin juoksemaan kaukaa mäen päältä hirveää kyytiä lähtöalueelle. Ehdin juuri ja juuri lähtöön kun meidät oli jo kuulutettu, ja arvatenkin olin ihan sekaisin :D Sen verran tajusin että heitin harteilla roikkuneen pusakan ja juomapullon lähtöön.
Tämäkin rata kaatui oikeastaan jo siihen, kun hurjilla kierroksilla käynyt Väinö karkasi törkeästi lähdöstä. Tarkoitus oli vastaanottaa Väinö toisen esteen takaa, mutta sekopäänä lähdinkin TAAS menemään V:n karattua, ja laitoin sen valssilla toiselta hypyltä putkeen. Taisin taistella radan puhtaana läpi suoran putken jälkeiselle hypylle asti, jolla olin aiempien valssien myöhästyttyä auttamattomasti myöhässä. Muistaakseni Väinö hyppäsi hypyn väärältä puolelta. Loppurata meni puhtaasti.
Sunnuntai alkoikin heti paremmin, autot säilyivät ehjinä :) E-rata ( Lena Dyrsmeds) kisattiin sateettomassa, aika lämpimässä säässä. Tältä radalta tekaistiinkin nolla :) Muuten olin aika tyytyväinen rataan, mutta yhdessä takaakierrossa Väinö töksähti sen verran, että luulin jo meidän saaneen vitosen. Lisäksi Väinö jäi vähän pälyilemään mua tällä radalla, mikä näkyi etenkin ennen viimeisiä esteitä. Luulin jo, että se juoksee niiden ohi kun kyttäs mua niin :D Tämä rata oli ehkä viikonlopun hitain, mutta edelleen säähän nähden olin tyytyväinen vauhtiin! Sijoitus oli lopulta 5. Lohduttavaa tietää, että useampikin sekunti oltaisiin saatu vielä kirittyä umpeen :)
D-agilityrata (Marjo Heino) kisattiin nurtsilla, tällä kertaa onneksi melko kuivalla sellaisella :) Kolmannen esteen niisto oli tosi hyvä, ja muutenkin rata tuntui ihan hyvältä. Valssi kepeille meinasi taas vähän valua, mutta sain onneksi Väinön tyrkättyä oikeaan väliin. Putken jälkeinen valssikin onnistui, mutta ongelmia tuli nössön ohjausvalintani takia. Päätin siis tehdä erään putken jälkeiselle hypylle takaaleikkauksen, koska en uskonut ehtiväni esim. persjättöön. Valitettavasti leikkaukseni oli niin huono, että Väinö tiputti hypätessään riman (mitä se ei tee juuri koskaan). Tämä vitonen maksoi meille kolmannen sijan, ja tulos oli siis lopulta 5 sijoitus 7. Myös tuplanolla meni taasen sivusuun.
Yhteenvetona täytyy sanoa, että olen hurjan tyytyväinen Väinöön! Se teki kaiken just niinkuin pitää, lähdöstä karkaamisia lukuunottamatta siis. Tuntuu, että vauhtitreeni alkaa oikeasti toimia, olivathan sijoituksetkin jo meidän parhaimpia kolmosluokassa. Etenkään tuollaisessa helteessä en olisi uskonut sen pinkovan sellaista kytiä kuin se meni. Hyvä V! Tästä on taas hyvä jatkaa eteenpäin.
Pari rataa on kuvattu, laitan kunhan tulevat mulle asti.
Sunnuntaina näimme pikaisesti myös Lauraa ja Valon siskoplikka Messiä. Aikas hurja typy se! ;D Mukava oli nähdä ja päivitellä sisarusten välisiä eroja.
Lopuksi täytyy vielä mainita, että Valon veli edellisestä pentueestä (Keijo) voitti ensimmäisissä kisoissaan ykkösten radan, ja toinen veli Taisto teki samaten ensimmäisissä kisoissaan kolme nollaa sijoilla 1.,2. ja 3. ja paukutti näin ollen suoraan kakkosiin. Onnea pojat sekä Janne ja Tuija! :)
 |
| Messi katselee vieressä kun Pele syö Valolta pään. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti