Triploittain kämmejä ja vähän onnistumisiakin

Lauantaina oli oman seuran kisat Ojangossa. Arto Laitisen agiradat ja Anders Virtasen hypäri. Mua väsytti ja jaloissa vähän painoi. Eka radalla yliarvioin oman ehtimiseni. Piti tehdä takaakierto-persjättö, olin kammottavan myöhässä, onnistuin vielä pelastamaan Valon viereiselle esteelle vippauksella mutta myöhästyin sitten taas jatkosta, jolloin Valo taittoi puomille keinun sijasta. Muuten rata meni hyvin ja pysäytin Valon A:lle, saatiin siis hyvä kontaktitreeni.

Toka radalla mun persjättö oli (taas) myöhässä, ja Valo ampaisi parit ekstrahypyt :) Olis pitänyt valssata.

Viimeisellä radalla mulla sekosi pasmat ihan totaalisesti kun Valo tiputti ensimmäisen riman. Tätä täytyy työstää, siis etten jää hämmästelemään asiaa vaan jatkan hyvällä sykkeellä. Koko rata meni himmailuksi ja olin ihan hämilläni. Lopussakin otin suunniteltua isomman etumatkan keinulle, enkä enää osannut päättää vedätänkö vai jäänkö viereen, heh heh. Psyyke levisi keinun jälkeen enkä enää ohjannut kahta viimeistä hyppyä. Totaalinen mental case -olo tän radan jälkeen :D En tiedä miksi rima tippui, menee varmaan tilastorimaksi.

Videolla kaksi viimeistä rataa, ekaa ei kuvattu.

Eilen Jennalla oli tosi kiva rata. Eniten ongelmia meille tuotti hypylle 4 vienti. Yllättävän pitkälle sai viedä, että koira oikeasti luki hypyn eikä mennyt suoraan putkeen. Ei lukenut hyppyä ihan esteeltä 3 lähettäessä. Oli ihan kahdesta askeleesta kiinni tämä ero. Tämä kohta kun saatiin plakkariin, taidettiin vetäistä rata nollana. Tai no, ei ihan koska ohjasin Valon viimeisen hypyn ohi.

Ohjasin esteen 9 ensin takaakierto-persjättönä, mutta hyvin sinne ehti myös pakkovalssiin. Jarrun kanssa Valo kääntyi 8-putkelta hienosti. Juoksin ensin helposti persjätön esteelle 15, mutta harjoiteltiin tähän muitakin vaihtoehtoja, jotka tulikin tarpeeseen kun jalat ei enää liikkuneet :D Veto ei edes välijarrulla edelleenkään toimi Valolle, minkä kyllä tiesinkin. Tällaiseen kohtaan ehdottomasti puolivalssi. 

Kepeille ohjasin ensin leikaten, jatkossa persjätöllä ja kaikki toimi. Este 22 oli siinä paljon enemmän tyrkyllä. Kepit oli ihan seinää päin, ja Valo pysyi kepeillä kyllä hyvin. Menin valmiiksi pakkovalssiin putkelle 21. Hypylle 25 piti tosiaan käyttää vastakättä apuna. Näissä sivuttaisissa pitää muistaa, että Valo saattaa huitaista ohi jos olen jäljessä. Vastakäden kanssa ei ongelmia tässä.

Valo ei kertaakaan rallattanut vääriin putkiin, vaan seurasi upeasti ohjausta. Ennen ei olisi kuuna päivänä kääntynyt hypyille esim. kohdissa 8-9 ja 16-17, nyt ei edes kuikuillut putkiin päin.

• Putkiansoissa puolivalssi
• sivuttaishypyillä vastakäsi, jos itse jäljessä

Rata Jenna Caloander

Tänä viikonloppuna ei taas kisata, ensi viikonloppuna ehkä.

I-HAH:n kisat ja Jennan tiistaiset

Lauantaina kisattiin Ojangossa. Molemmat agiradat Esa Muotkan käsialaa. Eka radalla valitsin alkuun kauempaa takaakiertoon lähetyksen ja leikkauksen pituudelle, koska tiesin että mulla tulee valssista kiire ja Valo kääntyy pussista mua kohti. Monilla tulikin tässä ongelmia, mutta leikkaus toimi mielestäni hyvin ja käänsi hyvin. Olisin ehtinyt myös persjättöön pussin taakse, mutta väli siinä oli vähän lyhyt joten valitsin leikkauksen. Rata oli muuten ihan ok, mutta Valo otti pitkästä aikaa A:lta vitosen, voi plaah. En nähnyt suoritusta ihan kunnolla ja päätin jatkaa rataa. 

Toka rata oli suoraan helvetin syvimmistä syövereistä. Valo karkasi taas lähdöstä. En todellakaan ymmärrä miksi, mutta jatkoin rataa. Tai siis yritin jatkaa. Siitä se sitten lähti :D Kepeiltä singottiin pimeään putkikulmaan jonnekin huitsiin asti, puomilta jatkettiin ilman lupaa ja päällejuoksun sijasta ampaistiin putkeen. Siihen oli pakko lopettaa ja kannoin Valon radalta. Oli kyllä semmoista sirkusta tuo rata että huhhuh. Jos jotain opin niin sen, että en todellakaan jatka enää rataa jos Valo karkaa. Oikeasti, tulkaa mukiloimaan mut jos näette mun vielä tekevän niin. 

Pitkään aikaan ei ole suoraan sanottuna v*tuttanut niin paljon kuin tuon radan jälkeen. Meillä oli edellisyönä taloyhtiössä vesivahinko, ja nukuin ehkä 2 tuntia. Kun sain viimein unta, heräsin siihen kun Väinö oksensi mun jaloille. Joten pakko myöntää, ettei hirveästi riittänyt huumoria tuon radan jälkeen. Onneksi ketutus ei kuitenkaan kestänyt kauaa.

Viimeinen rata oli Sari Mikkilän kiva hypäri. Se sujui ihan kivasti, mutta menin kyllä varovaisesti ja vähän varmistellen, sattuneesta syystä :D Pelkäsin, että Valo sinkoaa jo neljännen hypyn sijasta putkeen, mutta olikin nätisti mukana. Keppien jälkeisellä päätyhypyllä tuli turhan iso mutka, ja toinen vielä isompi viimeisen putken jälkeen. Se olisi kyllä pitänyt ohjata tiukemmin, pitääpä treeniä vastaava. Tuloksena kuitenkin nolla sijoituksella 2./39. Onneksi noita nolliakin on nyt alkanut jonkin verran tulla, onhan se kivaa! :) Vaikka edelleenkin enemmän tulee jotain muuta kuin nollia.

Tänään Jennan treeneissä kelloteltiin Valolle eri vaihtoehtoja. Pääsin nyt tekemään alun kepeille pakkovalssin, joka siis oli tarkoitus tehdä jo vikonlopun kaaosradalla... Se meni Valolla joka kerta tosi hyvin. Jättäydyin taakse (kepeiltä lähdettiin piirustuksessa olevaan putkeen 1). Toisena vaihtoehtona keppien oikealle puolelle jäänti eli tönäisy kepeille ja loppuun sylkkäri. Kolmanneksi tehtiin vielä veto kepeille, eli leikkasin oikealla kädellä ja jättäydyin taas keppien päähän, ja vaikka sekin ohjaus näytti tosi sujuvalta, oli se selvästi hitain. Nopein oli sylkkäri, tietty kun pääsee vieressä vedättämään, mutta pakkovalssi oli myös ihan ok ratkaisu ja nyt ainakin näytti, että sen kyllä saa myös onnistumaan.

Toinen kellotettava kohta esteet 2-6. Valitsin itse ohjaukseksi takaakiertoon viennin ja saksalaisen esteelle 4. Jenna pisti tekemään takaakiertoon lähetyksen esteen 2 kohdalta, ja pakkovalssin esteelle 4. Nämä olivat eka kellotuksella sadasosalleen yhtä nopeita, heh. Kun tein pakkovalssin enemmän niin että menin paremmin valmiiksi esteen taakse, ohjaus oli lähes 0,4 sekuntia nopeampi kuin saksalaisella, vaikka näytti että Valo kaarratti paljon enemmän esteellä 3. Linja kuitenkin oli sen verran parempi neloselle, että ohjaus oli nopeampi. 

Loppuradalla tehtiin mm. onnistuneita sylkkäreitä ja putkien ohituksia. Kepeille mentiin vielä toisesta päästä kuin alussa, putkesta, eli pääsin vielä yrittämään vasemmalta tönäisyä kepeille ja takaa juoksua. Ensin lähti kyllä kepeiltä kesken, kun vähän taas hötkyilin. Tehtiin muutama kerta ja Valo teki hyvin. Kivat treenit taas ja mukava oli kellotella pitkästä aikaa, vähän tuli yllätyksiäkin. Tänä viikonloppuna lepuutellaan eli pidetään taukoa kisoista.

Kellotettavat kohdat suurin piirtein :)

Tämän viikon treenit ja Väinön tsekkaus

Tiistaina Jennan treeneissä Valo teki taas hyvää työtä. Pakkovalssijaakotuksessa, josta piti lähteä äkkiä liikkelle, meinasi ensin jäädä vähän käteen. En ole vieläkään tottunut, ettei se sinkoilekaan mihin lystää. Sama juttu tuli esiin yhdessä pitkän viennin takaakiertokohdassa. Ensin lähdin japanilaisesta niin pian kuin suinkin työntämään takaakiertoon kauemmas, mikä aiheutti rytmin katkosta ja siksi jopa kieltoja. Kauhean vaikea ajatus, että tuollaisessa kohdassa, jossa näennäisesti on kiire, pitikin (ja erityisesti pystyi) hieman odottaa jotta pääsi koiran kanssa yhtä aikaa takaakiertoon. Niin paljon sujuvampaa, vaikka kyseessä vain kymmenysten ero omassa liikkeessä. 

Eräs kohta sujuikin paremmin lyhempää kuin ensin opettelemaani pitkää kautta, ja sain Valon vaivatta työnnettyä pienestä kulmasta niistopersjättöön. Jenna ehdottikin, että koska Valo kulkee nykyään jo niin hyvillä linjoilla eikä enää sinkoile ohjauksesta, voisin ruveta kokeilemaan sille kisoissakin lyhyemmän reitin vientejä. Pitää ruveta kellottamaan vaihtoehtoja.

Valssit sujuivat hämmentävän hyvin. Radalla oli oikea hyppysykerö, eikä tuottanut edes tuskaa. Päästiin myös keppisulkeisiin ja pääsin kokeilemaan samantyylistä vientiä kuin viime kisoissa, eli persjättö putken jälkeen, työnsin avokulmaan ja juoksin keppien takaa yli. Vai mikäs se oikea termi tälle nyt sitten olisikaan :) Ei ongelmaa. Tein kepit myös samoin tönäisten avokulmaan, mutta teinkin loppuun poispäinkäännöksen (tai oikeastaan sylkkärin), ja kolmantena vaihtoehtona leikkasin kepeille ja jäin odottamaan keppien alkupäähän, jotta sain etumatkaa puomille. Kaikki vaihtoehdot onnistuivat kerrasta, mutta kisoissa saattaisin jopa valita sylkkärin kepeille, jotenkin se tuntuu hyvältä vaikkei sitten vielä ihan vuorenvarmalta ohjaukselta, kun vähemmän on niitä tehty. Putki-puomi -erotteluissa ei ongelmaa.

• Pakkovalsseista nopea lähtö
• lyhyemmät reitit
• maltti odottaa koiraa

Eilen kävin pitkästä aikaa Rosan kanssa treenaamassa aamulla. Jotain kehitystä siinäkin, ettei aamuherätys tuntunut edes niin kamalalta tällä kertaa. Valolle ensin putkihärkkiä, eli hypylle päällejuoksukohtia putki takana. Sen jälkeen rallia, jossa välillä ohjasin putkeen, välillä takaakiertoon putken edessä olevalle hypylle. Laitoin hypyn niin lähelle putkea kuin mahdollista, Valo joutui todella pujahtamaan takaakiertoon aivan putkensuiden ohi. Nämä menivät ihan älyttömän hienosti, ei ainoatakaan haksahdusta, Valo kuuntelee suullisen käskyn näihin aivan äärettömän hyvin. Uskomatonta, että se on sisäistänyt tämän asian tuolla tasolla. Pakko sanoa, että en olisi voinut kuvitellakaan.

Valolle tein myös puomia targetilla, muutaman A:n pysärin, ja lopuksi naksuttelin keinua, jossa Rosa olikin hyvänä apuna. Rosa palkkasi ensin päähän mun jäädessä taakse, ja asteittain "siirrettiin" Rosaakin taaemmas seisomaan, ja Valo hakeutui silti hienosti keinun päähän. Keinu on selkeästi kehittynyt, vaikka työtä siinä vielä on. Paikka on ollut Valolla nyt hyvä, se ei tarjoa 2on2offia mutta menee kuitenkin keinun päähän. Huomenna kisataan, vähän turhan aikaisin aamulla mutta kivaa päästä taas baanalle.

Käytin Väinön eilen lääkärissä. Se on nyt jo pitempään juonut ihan hirveästi, suorastaan pakkomielteisesti. Se on aiemminkin heijastanut stressiä juomiseen, ja epäilin sen tekevän samaa nytkin, mutta en tiedä mitä se stressaa. Se saa aktivointia ja ulkoilua, kotona on rauhallista, sen ei pitäisi olla jumissa tai kipeä, hyppää ja liikkuukin vaivatta, ja ruoka on tarkkaan mietitty. Koska se kuitenkin juo päivittäin todella paljon, päätin tutkituttaa sen.

Väinöstä otettiin verinäytteet ja pissatesti, sekä tutkittiin korvat, hampaat ja kroppa tunnustellen. Sydän- ja keuhkoäänet olivat normaalit. Todettiin, että on hoikka ja hyvässä lihaskunnossa. Verikokeessa kaikki arvot olivat normaalit, samoin virtsassa. Ei siis pitäisi olla ainakaan cushingia, kilpparia tai diabetesta. Eikä mitään muutakaan, koska mitään poikkeavaa ei siis löytynyt. Koska Väinö välillä myös nuoleskelee, sille päätettiin kokeilla mahahapposalpaajaa, josko juominen johtuisi mahanärsytyksestä ja yrittäisi juomisella "sammuttaa" poltetta. Jos oireet eivät viikossa hellitä, tehdään kuitenkin virtsatietulehdustesti, jota ei nyt voitu tehdä koska näytteeseen oli päässyt jokin roska. Lääkäri kuitenkin sanoi, että mikään ei viittaa bakteeritulehdukseen. 

Katsotaan, onko lääkkeestä apua, vaikka vähän epäilen että kyseessä ei ole mikään mahajuttu vaan enemmänkin jokin Väinön pään sisäinen asia. Siihenkin lääkärillä kuulosti olevan jotain ehdotuksia, mutta näihin palataan kunnes muu on suljettu pois.

Haamukisat Vantaalla

Viikonloppuna kisasin peräti kuusi starttia SISU:n haamukisoissa Ojangossa. Molempina päivinä olin myös ennen omia ratojani katsomassa maksit, kun kasvikset olivat kisareissulla kyläilemässä, joten väsymys eilen illalla oli jo melkoinen. Tulosrivi taisi olla hyl, 5, 0 (2./40), hyl, 10, hyl. Siis vain yksi nolla kuudesta, mutta toisaalta viimeistä rataa lukuunottamatta selvittiin pikkuvioilla. Nollaradalla Valolla oli yllättävän kivat linjat, ajattelin ettei rataprofiili ole yhtään sille sopiva. Ei kulkenut niin täpäkästi kuin viime viikonloppuna ja viimeisellä putkella jäin katsomaan tippuiko edeltävä rima, sekosin ja lähes ohjasin Valon väärälle hypylle, mutta muuten ihan sujuva ja hyvä rata :D

Tehtiin Sannan kanssa teemakynnet kisoihin ;D

Ehkä eniten jäi harmittamaan sunnuntain hypäri, jossa alku sujui oikein kivasti, mutta unohdin jarrun ja haltuunoton hypylle ennen putkea, ja Valo sujahti putkeen ennen aikojaan. Myös lauantain Leen radalla nolla oli lähellä, Valo taisi lähteä puomilta hakemaan vähän putkea ja ajautui hypyn taakse mistä 5. 

Sunnuntaina Zsofin radalla otin radan keppitreeninä ja otin kepeillä ihan tietoisen riskin. Olisin voinut nössöillä ja vetää kepit vaikka pituudelle leikaten, mutta halusin kokeilla juosta yli ja testata kepeillä pysymisen. Lähdin hitusen liian aikaisin liikkeelle ja Valo tuli kepeiltä ulos. Lopulta kohta onnistui, mutta kepeiltä siis 10. Kontaktit olivat kuitenkin eka rataa lukuunottamatta ihan hyvät. Eka radalla olivat turhan hulakat ja käskytin tiukemmin lopuilla radoilla. Taisi ottaa eka radalla keinulta vitosen. Videolla muut radat paitsi ensimmäinen ja viimeinen.

Treenilistalle kisoista:

• putki sivusuuntaisen hypyn takana!!! Otti kahdella radalla samanlaisen virheen, eli ei hypännyt päällejuoksuhyppyä vaan juoksi putkeen.
• vielä vahvistusta keppien aloitukseen ja vaikeimpiin juttuihin. Eka radalla meni taas oikein umpikulmaan sisään ja taittui siitä 3. väliin :( Nämä alkaa jo kovasti harmittaa.
• Aikainen liikkeellelähtö takaakierroista (saksalaiset)
• poispäinkäännökset
• japanilainen
• välijarru tarkkuutta vaativissa kohdissa 

Torstaina ennen kisoja kävin tekemässä vähän putkijarrua ja Kermisen radan kertausta yhdistettynä kuvioon, jonka bongasin eräästä Lee Gibsonin ratapiirustuksesta, ja jossa siis kepeiltä tultiin pituuden ja parin hypyn yli keinulle. Vaihdoin vain pituuden renkaaseen. Ohjasin kuvion hyppyjen molemmin puolin, ja leikkaus oli hitusen hitaampi koska Valo teki siinä pienen mutkan minuun päin. Leikkauksiakin pitäisi treenata enemmän. 

Väinö

Jarruja ja sylkkäriä

Tänään pääsimme pitkästä aikaa Jennan treeneihin. Ensin näytti, että juosta kyllä saa, mutta loppujen lopuksi päästiinkin aika helpolla kun pystyin lähettelemään Valoa hyvin. Valo teki heti eka vedon nollana läpi, kivaa! Oikeastaan ainoa puuttumisen arvoinen asia oli putkijarru. Meinasin taas saada Valon lähes kieltämään ennen putkea liian vahvalla jarrulla, niin uskomattomalta kuin se Valon putkihistorian tuntien kuulostaakin. Jenna halusi sitten, että katsotaan kunnolla meille nyt sopivin tyyli tehdä jarru.

Jos Valon sijainti on puolikin metriä ennen putkea jarrun tehdessä, se jarruttaa, kiihdyttää ja jarruttaa taas eli häviää aikaa. Saati että ainakin treeneissä noin vahva jarru on jo nykyään liikaa. Treenattiin jarrua niin, että teen sen silloin kun Valon kuono on menossa putkeen, eikä yhtään aiemmin. Jarruna mulla on vastakäsi ja rintakehän kääntö Valoa kohti sekä sihahdus. Pakko myöntää, että toimi ihan törkeän hyvin. Valo humpsahti vauhdilla putkeen ja kääntyi joka kerta hyvin ulos. Pitää olla nyt tarkempi, etten tee jarrua liian aikaisin.

Lauantain hypärillä jouduin tekemään jarrun ollessani jo kauempana putkella, eikä se toiminut niin hyvin. Treenattiin nyt siis jarrua myös ollessani sijoittuneena kauemmas. Kauempana ollessani jarrun on oltava vahvempi. Tein siis kunnon jarrun ja otin askeleen Valoa kohti ennen sen putkeen menoa, ja toimi hienosti. Tätä pitää treenata lisää niin, että saisi sen toimimaan vaikeimmissakin kiirekohdissa sujuvasti. 

Alla olevassa kohdassa alkuperäisessä radassa este 3 mentiin valkoisen numeron mukaan, edestä. Kohta oli siis keskellä rataa. Katseltiin, miten kohta ohjattaisiin jos este mentäisiinkin takaa. Yritin ensin muutaman kerran poispäinkäännöstä, ja se ei toiminut Valolle yhtään. Koitettiin sitten sylkkäriä. Välijarrun kanssa sylkkäri toimi tähän Valolle tosi hyvin. Pitää vain harjoitella niitä sylkkäreitäkin enemmän, että ohjaus lähtisi itseltäni luontevammin. Käytän todella harvoin poispäinkäännöksiä ja sylkkäreitä, vippauksia en juuri koskaan. Niitä voisi kyllä treenata enemmän. Laitetaas listan jatkoksi... Ja se välijarru! Se toimii Valolle superhyvin, ja mun täytyy muistaa myös käyttää sitä tarvittaessa.

Voitolla yöhön

Tai no ei yöhön, vaan lähinnä takaisin kisatöihin ja kotiin sohvalle makaamaan. Päätin siis kisata eilen oman seuran kisoissa, joissa oli Petteri Kerminen tuomarina. Vähän jännitti, kun Valolla kahden viikon treeni- ja kisatauko alla, ja itse olen ollut pari viikkoa flunssassa. Perjantaina tosin käytiin Valon kanssa tekemässä kontaktit läpi hallilla, ettei ihan ummikkona lähdetä kisaamaan. A-rata sujui kuitenkin oikein hyvin. Oikeastaan oli aika nappi rata, Valo teki kaikki kontaktit hyvin ja isoja kaarroksia ei päässyt syntymään. Tältä radalta tulikin sitten voitto. Harmittaa, kun ei tullut videoitua ratoja. Tällä kertaa olisi ollut kiva analysoida menoa. Tässä kuitenkin ratapiirustus.

Toinen rata sitten oli täysin toista maata. Valo karkasi lähdöstä, enkä edelleenkään osannut reagoida keskeyttämällä. Olisi ehdottomasti pitänyt. Olin suunnitellut valssin vasta kolmannelle hypylle, mutta jouduinkin tekemään sen jo toiselle, ja kolmoselle en edes tiedä mitä tein. Olin hukassa, leikkasin putkeen. Kepit oli ilonaihe, leikkasin niille ja Valo kääntyi ekasta välistä oikein tällä kertaa. Seuraava putki oli ongelma, kuten aavistinkin kun en voinut jäädä tekemään kunnon jarrua. Tehtiin kuitenkin puhdasta, vaikkakin kamalaa nollarataa aina loppusuoralle asti, kunnes Valo tuli pussista ulos ja renkaan ohi. Korjasin mutta jäi niin käteen että taisi hypätä viimeisen hypyn toisinpäin mistä hyl. Tämä rata oli kyllä kammottavaa menoa, ja oikeasti nyt pitää teroittaa itselleen mieleen että jos koira karkaa, on ihan turha lähteä radalle. Rata linkissä.

Viimeinen rata oli taas Valolta hirmu hyvä veto. Hävisin vain juoksukilpailun :( Eli välillä 10-14 tipahdin auttamattomasti kelkasta vaikka juoksin minkä kintuista pääsin. En edes sanonut käskyjä saati katsonut koiraa ennen putkea, keskityin vain juoksemiseen mutta kun jalat ei riitä, ne ei riitä ja Valo hyppäsi 14 edestä :) Kepit kuitenkin onnistuivat hyvin avokulman puolelle jääden, ja etenkin keinuun olen tosi tyytyväinen! Mukava fiilis jäi näistä kisoista. Radalla hyppy 14 oli noin metrin enemmän oikealla piirustukseen nähden. Treenilistalle edelleen loppusuorat ja pussin jälkeisille esteille irtoamista voisi vahvistaa.

Väinö kävi tällä viikolla Johanna Mankisella osteopatiassa. Se on juonut kovasti, ja epäilin sen olevan kipeä. Vaikka mitään kovin isoa ei löytynytkään, se oli kauttaaltaan kireä, kuulema kuin olisi kelmu vedetty päälle, ja se puremavammainen etujalka oli kipeä. Pitää seurailla tuota juomista taas.

Ensi viikonlopulle on taas kisailua luvassa, jospa tämän kisamoodin saisi nyt viimein päälle! :)

Kanakurssi II:n toinen osa ja muita kuulumisia

Viikonloppuna oli sitten Kuopiossa kanakurssi kakkosen kaksi viimeistä päivää. Jatkoin toisen kanan kanssa piruetteja, ja toisen kanssa aloitettiin uusi temppu, kun lasertemppu saatiin viimeksi valmiiksi. Uutena temppuna super söpön pikku noutokapulan kiikuttaminen kuppiin. Tosin ei laitettu mitään varsinaista tavoitetta tempulle, koska oli selvää että se tuskin kahdessa päivässä valmistuu.

Piruettikanalle sain tempun aika hyvään vaiheeseen, ja temppu oli lauantaina lopettaessa lähes valmis. Sunnuntaina sitten otettiin kanat kanalasta häkkeihin ja ruvettiin hommiin. Yllätys olikin suuri, kun kanat eivät suostuneet tekemään mitään. Oli tullut jonkinlainen informaatiokatkos, ja joku olikin käynyt ruokkimassa kanat aamulla. 

Mun piruettikana oli niin ähkyssä, ettei se tehnyt koko päivänä yhtään mitään, vaikka edellispäivänä olisi ollut koulutettavissa vielä pitempäänkin. Nukkui vain ja paskoi vuoronperään, maha pulleana. Muut kanat onneksi olivat taas valmiita hommiin iltapäivällä, ja sain toista kanaani kouluteltua jonkin verran. Aamupäivä oli sitten teoriaa. Sinänsä tapaus oli hyvä opetus vahvisteen merkityksestä. Ilman vahvistetta kouluttaminen on hiukkasen vaikeaa, ja eläin määrittelee, mikä on sille riittävän tehokas vahviste.

Noutokapulatemppu oli kyllä haastava. Siinä ajoitus oli älyttömän tarkkaa. Kana kun joko tiputti kapulan tai rupesi koputtamaan sillä pöytää tai muuta vastaavaa hyvin nopeasti nostamisen jälkeen. Piti onnistua naksuttamaan nostavasta liikkeestä, ja lisäksi kuitenkin saada kestoa pitämiseen. Palkan suunnalla sain tehtyä nostoa ja kestoa paremmaksi (palkka ensin eteen ja ylös, nostamista vahvistaessa pään taakse ja ylös palkkaus auttoi). Pidon kestoa tehtiin myös laittamalla kapulaan kuminauha, jota pidettiin pöytää vasten ja kanan ominaiskäytöstä hyödyntämällä annettiin kanan vetää kapulasta. Sain kanan jo vähän kantamaan kapulaa, mutta muuhun treeniaika ei riittänyt. 

Oli myös jännä nähdä, miten ominaiskäytös vaikuttaa. Nokkiminen on kanoille ominaista, joten lasertemppu olikin paljon helpompi kouluttaa kuin pyöriminen. Varmaan samasta syystä kana ei häiriintynyt noutokapulatempussa omasta liikkeestäni ja sijainnistani, kun taas pyörimistempussa oma pienikin huojuminen vaikutti oppimiseen suuresti. Eräs kana oli myös yhdistänyt kouluttajansa parin vihjeeksi pyörimiselleen, ja pyöri vain kun tämä henkilö seisoi vieressä. :D 

Erittäin mukava ja opettavainen viikonloppu taas, ja omat tiedot ja taidot karttuivat taas selvästi! Ero eka kurssin alkutilanteeseen oli omasta mielestänikin jo suuri. Onhan kyllä kivaa hommaa.

Väinö odotti kotona aarteidensa kanssa.

Valo kävi viime viikon keskiviikkona Maarella osteopatiassa. Tällä kertaa etuosa oli hyvässä kunnossa, mutta lantio oli kiertynyt. Takaosa on vielä vähän löysä, ja siitä syystä varmaan nyt alttiimpi ongelmille. Sen verran oli kuitenkin vinksallaan, että lienee vaatinut jonkin tärskyn. Mietinkin, olisiko putkessa kaatumisella kuitenkin osuutta asiaan. Viime tiistaina ei päästy Jennan treeneihin kun olin flunssassa, ja jätin tänäänkin väliin että Valo saisi vielä huilia. Ja mulla on kyllä itsellänikin vieläkin flunssa. Olen ilmoittautunut lauantaiksi kisaamaan, katsotaan nyt mennäänkö.

Alla vielä kuvia erikoisnäyttelystä, pitkästä aikaa Valosta myös pönötyskuva! Borderi-lehdessä ollut suomennettu arvostelu: 

"Kolmevuotias blue&tan uros, joka esitetään karkeimmassa mahdollisessa karvassa. Hyvä maskuliininen pää. Korrekti kaulan pituus. Hyväasentoinen kaula, erinomaiset lavat. Miellyttävän mittainen runko. Helposti spännättävissä. Hyvät takakulmaukset. Liikkui ympäri kehää määrätietoisesti."

Valo 4 vuotta. Kuva: Anna Mäkinen. 

Nooran kanssa kasvattajaryhmässä :)

Borderi-lehdessä.