keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Ylämäkkee ja alamäkkee

No aika vähän alamäkkee kuiteski. Ylämäkijuttuna kepit. Viimein sain niitäkin tehtyä. Ei ole oikein maltettu niitä tehdä kuin todella satunnaisesti, enimmäkseen varmaan kerran 1-2 kuukauden välein. :D Nyt kuitenkin tehtiin lähes suoraa kujaa, ja ne menikin kyllä tehtyyn määrään nähden oikein hyvin. Sain tehtyä eri kulmista ja joidenkin esteiden kauttakin. Pari kertaa tein persjätönkin keppien jälkeen. Paljon paremmassa jamassa siis näkyivät olevan kuin kuvittelinkaan. 



Puomia lähdin tekemään ajatuksena, että jospa otettais jo ohjauksia mukaan puomin jälkeen. No eipä otettu, kun puomin kohdalla sitten oli käynyt se alamäki. Tein välissä Smarttia, joka on Jallalle vaikeampi, ja nyt sitten Agimetilläkin homma näytti ei niin sujuvalta kuin aiemmin. Muutama kontaktin ylityskin mahtui mukaan. Olin aika maani myynyt treenin jälkeen vesisateessa talsiessani ja tuntui, että välillä olisi kiva jakaa treenikokemuksia jonkun kanssa. Laitoinkin Sannalle, luotto-kasvikselle, nyyhkytysviestiä videon kera. Sanna repesi, että oonko tosissani. Näytti kuulema hyvälle. Itsekin kun siinä palauduin masiksistani, huomasin, että no eihän se treeni tosiaan miltään ihan älyttömältä näyttänyt. Jotkut osumista olivat keskikohdan yläpuolella, mutta toisaalta Jalla vähensikin noihin laukkoja ennestään ja veti sekä keskirampilla että alarampilla 2 laukkaa.

Tein myös loppuosan treenistä ilman piippialustaa. Musta alkoi näyttää vähän siltä, että Jalla jopa vältteli sitä. Voi olla, että on astunut siihen huonosti tai kopsauttanut varpaan reunaan, ja herkkänä voi hyvinkin ottaa siitä nyt häiriötä. Toistot menivätkin oikein hyvin ilman alustaakin, ja jatkossa ajattelinkin kokeilla miltä homma näyttää ilman. Sannan kanssa puhuttiin, että vähän ylemmistäkin osumista voisi palkata ja ottaa nyt vain muutaman toiston treeniä kohti. Näin pääsisin välillä treenaamaan muutakin, ja toiseksi variaatiota voi tulla jo ihan väsymisen myötä.

Kaipa mulle on vain niin vaikea ajatus tämä puomi, kun olen tottunut siihen että Jalla oppii aina kaiken helposti, tarkasti ja nopeasti. Puomi nyt vain ei ole sille este, jolla suoritus tulisi itsestään. Ehkä se on hinta siitä, että kaikki muu on tähän asti ollut niin vaivatonta. :) Onneksi meidän kisatavoitteet on vasta ensi kesällä, joten ehtiipä tässä hioa. Ja ensi kuussa päästään Kuopioon treenaamaan, mukava saada puominkin kanssa apua niin pääsisi helpommin tekemään jo vaikeampaa settiäkin. Vaikka tykkäänkin treenata yksin, toisinaan se on vähän haastavaa ja raskasta.

Niin, olihan siellä hyvänkin näköistä menoa ja nyt jo tuntuu, että taisin vähän ylireagoida... :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti