torstai 28. syyskuuta 2017

Sanna Kataisen koulutuksessa

Järkkäiltiin Min Pinien kanssa Kataiset taas kouluttamaan viime lauantaina Racinelille. Itse olin Sannan ryhmässä sekä Jallan että Valon kanssa. Rata oli kiva ja siinä oli paljon sellaisia kohtia, joissa pääsi testailemaan opettelemiamme asioita radalla. Jalla teki oikein kivasti hommia. Alkupätkällä tuli pari kertaa kielto hypylle, jonka vieressä oli putki, kun en käyttänyt mitään käskyä. Heti kun otin käännöskäskyn mukaan, kohta oli selkeä. 

Treeni oli hyvä koska se toi esiin asioita, joita täytyy nyt treenata. Esimerkiksi juuri esteille lukittamiset vähän vaikeammasta kulmasta kun oma liike jatkuu jo toiseen suuntaan. Yhdessä takaakiertokohdassa Jalla onnistui useamman kerran kääntymään ympäri kun lähdin juoksemaan toiseen suuntaan. Samoin viskileikkaus, jossa koiran liike jatkuu eteenpäin, tuli uutena asiana. 



Valon treenit meni tosi hyvin. Sanna sanoikin, että se on ihmeellistä miten me aina sählätään kisoissa jotain kun treenit menee niin hyvin. Niinpä... Valo ei haksahtanut karkaamaan putkiin kertaakaan. Mun on nyt vähän vaikea juosta, mikä tuotti treeniin ongelmia ja lopussa alkoi jo tuntua aika mahdottomalta. Jätinkin Valon viimeisen pätkän väliin enkä juossut koko rataa sen kanssa. Valon treeneistä on kuvattu vain ensimmäinen pätkä.


Eilen kävin aamulla hallilla. Tein Jallalle muutaman puomin ilman targettia. Nehän menikin nyt tosi hyvin. Voi olla, että Jalla on oikeasti ottanut viime treeneissä alustasta häikkää. Nyt suoritukset paranivat kerta kerralta. Yksi osuma oli korkeampi mutta palkkasin sen myös, koska Jallalle on nyt tärkeintä saada itseluottamusta. Olikin kiva nähdä, miten se petrasi ja miten jokainen toisto osui vaikka niissä oli eri laukkamäärät. Eihän se vieläkään täysillä vetänyt, mutta suoritukset näyttivät nyt paljon rennommilta ja pomppuajatusta ei ainakaan ollut mukana! Tulipa iloinen mieli viimeisimpien treenien jälkeen. Saa nähdä, mitä taas ensi kerralla tapahtuu.

Lisäksi jatkoimme keppejä jokusia toistoja. Lopuksi vielä naksuteltiin kuntoon Sannan treenissä ilmennyttä lukituskohtaa ja viskileikkausta. Valo teki keppejä ja välistävetoja. 




keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Ylämäkkee ja alamäkkee

No aika vähän alamäkkee kuiteski. Ylämäkijuttuna kepit. Viimein sain niitäkin tehtyä. Ei ole oikein maltettu niitä tehdä kuin todella satunnaisesti, enimmäkseen varmaan kerran 1-2 kuukauden välein. :D Nyt kuitenkin tehtiin lähes suoraa kujaa, ja ne menikin kyllä tehtyyn määrään nähden oikein hyvin. Sain tehtyä eri kulmista ja joidenkin esteiden kauttakin. Pari kertaa tein persjätönkin keppien jälkeen. Paljon paremmassa jamassa siis näkyivät olevan kuin kuvittelinkaan. 



Puomia lähdin tekemään ajatuksena, että jospa otettais jo ohjauksia mukaan puomin jälkeen. No eipä otettu, kun puomin kohdalla sitten oli käynyt se alamäki. Tein välissä Smarttia, joka on Jallalle vaikeampi, ja nyt sitten Agimetilläkin homma näytti ei niin sujuvalta kuin aiemmin. Muutama kontaktin ylityskin mahtui mukaan. Olin aika maani myynyt treenin jälkeen vesisateessa talsiessani ja tuntui, että välillä olisi kiva jakaa treenikokemuksia jonkun kanssa. Laitoinkin Sannalle, luotto-kasvikselle, nyyhkytysviestiä videon kera. Sanna repesi, että oonko tosissani. Näytti kuulema hyvälle. Itsekin kun siinä palauduin masiksistani, huomasin, että no eihän se treeni tosiaan miltään ihan älyttömältä näyttänyt. Jotkut osumista olivat keskikohdan yläpuolella, mutta toisaalta Jalla vähensikin noihin laukkoja ennestään ja veti sekä keskirampilla että alarampilla 2 laukkaa.

Tein myös loppuosan treenistä ilman piippialustaa. Musta alkoi näyttää vähän siltä, että Jalla jopa vältteli sitä. Voi olla, että on astunut siihen huonosti tai kopsauttanut varpaan reunaan, ja herkkänä voi hyvinkin ottaa siitä nyt häiriötä. Toistot menivätkin oikein hyvin ilman alustaakin, ja jatkossa ajattelinkin kokeilla miltä homma näyttää ilman. Sannan kanssa puhuttiin, että vähän ylemmistäkin osumista voisi palkata ja ottaa nyt vain muutaman toiston treeniä kohti. Näin pääsisin välillä treenaamaan muutakin, ja toiseksi variaatiota voi tulla jo ihan väsymisen myötä.

Kaipa mulle on vain niin vaikea ajatus tämä puomi, kun olen tottunut siihen että Jalla oppii aina kaiken helposti, tarkasti ja nopeasti. Puomi nyt vain ei ole sille este, jolla suoritus tulisi itsestään. Ehkä se on hinta siitä, että kaikki muu on tähän asti ollut niin vaivatonta. :) Onneksi meidän kisatavoitteet on vasta ensi kesällä, joten ehtiipä tässä hioa. Ja ensi kuussa päästään Kuopioon treenaamaan, mukava saada puominkin kanssa apua niin pääsisi helpommin tekemään jo vaikeampaa settiäkin. Vaikka tykkäänkin treenata yksin, toisinaan se on vähän haastavaa ja raskasta.

Niin, olihan siellä hyvänkin näköistä menoa ja nyt jo tuntuu, että taisin vähän ylireagoida... :)


sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Taitojen tsekkausta

Tuntuu, että kaikki liikenevä treeniaika menee puomin parissa, joten yksi treeni piti tehdä väliin muutakin. Keppeihin ei edelleenkään ole ehditty panostaa, mutta otetaan ne ensi treenien agendaksi. En yleensä treenaa peräkkäisinä päivinä yhtään mitään, mutta koska en eilen saanut aikaiseksi kuin maata kotona ja edelliset treenit oli kuitenkin melko kevyet, päätin Jallan ja Valon iloksi lähteä illalla Ojankoon.

Olin napannut joitain ideoita näkemistäni kisa- ja treenivideoista, ja lisäksi halusin testata jo opittuja taitoja. Ensimmäinen kuvio oli eräästä 3.-luokan radasta, jossa mua innosti persjätöt ja sivuttaiselle hypylle kauempaa tönäisy. Videon kulma ei anna ihan oikeaa kuvaa hyppyjen sijainnista, ne eivät olleet samassa linjassa vierekkäin. Jalla teki varmaankin eka kertaa takaakierto-sokkareita ja kappas, nehän onnistuivat. Muutenkin veti kuvion kerralla purkkiin. Yleensä en omissa treeneissäni hinkkaa uudestaan samalla tavalla mitään, mikä onnistuu, mutta tätä kuvioita hieman hioin koska olin itse vähän varmisteleva (hidas) ja ekalla vedolla Jallan hyppykulma sivuttaiselle hypylle ei ollut optimaalinen. 

Seuraavassa kuviossa tiukka leikkaus ja välistävetoja, sujuivat heti oikein hyvin joten jätettiin ne siihen. Lisäksi treenattiin kauempaa lähetystä sivussa olevalle hypylle, mikä ei sekään ihan tule videosta ilmi, ja takaakiertoon hakeutumista ohjaajan puolelta. Näitäkään ei tarvinnut kertaa enempää tehdä. Loppuun vielä "välistävetoa" väärään putkenpäähän kun kentällä sattui esteet olemaan valmiina, ja eka kertaa treenattiin tarkoituksella käskyerottelua takaakierron ja putken välillä. Olen aika vastikään ottanut suullisen takaakierron treeniin, ja se alkaa toimia näköjään ihan kivasti. 



Tein Valon kanssa saman kuvion kuin Jallalla ja vertailin vähän niiden menoa. Äkkiseltään olisin väittänyt, että Valo kulki nopeampaa koska sen kanssa ei tarvinnut "varmistella" mitään ja luki tietty kokeneena koirana kuvion helposti. Lisäksi Jalla treenasi ehkä eka kertaa kaikki rimat 25 sentissä ja sille mukana oli uusia ohjauksia, eikä se ole tottunut tekemään rataa (ja lisäksi olin enemmän sen tiellä). Kuitenkin kun laitoin videot alekkain, eno ja siskontyttö vetivät aikalailla samaa vauhtia. Toki kyseessä vain viisi estettä, mutta aika rohkaisevaa kuitenkin jos tytteli jo tässä vaiheessa pysyy enonsa perässä suoraviivaisella pätkällä. Vauhti kun kuitenkin tulee tuosta varmasti nousemaan.





perjantai 15. syyskuuta 2017

Valosta bordereiden agilityn rotumestari!

Viime lauantaina osallistuttiin BAT:n kisoihin Ritva Herralan radoille, joista kahden radan yhteistuloksella ratkottiin myös bordereiden rotumestaruus. Risupartoja oli miniluokassa parikymmentä. Ensimmäisellä radalla en ihan ottanut huomioon kovaksi kasvavaa vauhtia ja ohjasin löysästi, hyllytettiin. Vettä satoi koko minien kisan ajan erittäin paljon, ja menin jostain syystä ihan voimattomaksi eka radan jälkeen, palautuminen kesti pitkään, hapotti ja väsytti. Mietin jo tosissani kotiin lähtöä kunnes mulle kerrottiin, että mestaruudet ratkotaan vasta kahden seuraavan radan perusteella. Pakkohan se oli jäädä vielä yrittämään.

Hypärille sainkin tiukemman meiningin puristettua, ja vaikka ensin tuntui että rata on meille linjoiltaan ihan painajainen, Valo tekikin tosi kivasti hommia ja juoksi radalta nollan. Sillä sijoituttiin toiseksi. Olokin oli radan jälkeen onneksi ihan normaali. Viimeinen, agirata, soljui myös varsin mukavasti aina loppusuoraa edeltävälle hypylle asti, jota ennen jostain syystä vedin liinat kiinni ja Valo kääntyikin takaisin. Ehdin jo ajatella että kieltohan siitä tuli, sain Valon kuitenkin pyöräytettyä hypylle ilman hyllyttämistä ja kuulin, kun ihmiset huusivat että nollaa pukkaa, juokse. Jostain löytyi vielä puhtia loppusuoralle ja tosiaan, ylimääräisestä ympyrästä huolimatta kieltoa ei tullut kun Valo ei ollut vielä estelinjalla. Kerrankin oli myös tuuria matkassa. Valo lopulta voitti radan, eli saaliina tupla ja rotumestaruus! Olipa lopulta mukavat kisat, vaikka kotona sai kaikista vaatteista puristaa litratolkulla vettä ja välillä piti lämmitellä autossa töhöttimet täysillä.



Jallutyttö on treenannut pari kertaa puomia ja jotain muuta pientä. Testattiin eka kertaa yhdellä hypyllä 30cm rimaa, kääntymistä ja takaakiertoja. Korkealtahan se näyttää kun yleensä on treenattu maksimissaan 20-senttisillä, mutta ei aiheuttanut hämmästelyä. 



Koska täyskorkeat puomit alkoivat sujua niin hyvin, siirryttiin testaamaan myös Smarttia. Tiesin, että se on herkälle Jallalle haastavampi kuin tähänastiset puomit, koska se on korkeampi ja huterampi ja kulma on eri, ja niinhän se olikin. Ensimmäisessä treenissä monet osumat olivat turhan ylhäällä, vaikkakin kaikki kyllä osuivat kontaktialueeseen. Tänään toisessa treenissä meno oli jo rohkeampaa ja toistot yhtä tai kahta lukuunottamatta aivan kelpo suorituksia. Vielä ei laukka kuitenkaan veny aivan kuten toivoisin ja keskiramppi menee kolmella vaikkakin jo aika hyvännäköisessä asennossa. Itseluottamusta lähdin hakemaan nyt palloa heittämällä, mikä vaikutti toimivalta ratkaisulta. Hyvältä kuitenkin näytti ja innolla odotan, millaista prosessointia ensi kerraksi on tapahtunut. On tämä kyllä työmaa, vaikkakin varsin mielenkiintoinen sellainen! 

Lisäksi tehtiin vähän eri ohjausvaihtoehtoja samalla lyhyellä estekuviolla. Jallalla on tietyt pikkuniksit kivasti hallussa, mutta nyt pitää ruveta yhdistämään niitä kovavauhtiseen rataan liikkeen kanssa. 



Valon treenejä ei valitettavasti tullut videolle. Siinä olisikin ollut hyvä komediapätkä ja esimerkki siitä, kuinka voi eno ja siskontyttö poiketa toisistaan... :D Jotkut kisat voisi nyt Valollekin taas katsella, ja muutaman viikon päästä alkaakin jo hallitreenit ja meidän kimpparyhmä.


perjantai 1. syyskuuta 2017

Kehitystä puomilla ja vähän muutakin

Jallan kanssa tehtiin eka kertaa kokonaista puomia ulkona. Ihmettelin ensin, kun meno oli ensin sekä käännöksissä että suorissa jännällä tavalla hieman epävarmaa, mutta sitten hoksasin että ylösmenon tukijalka ei yltänyt maahan ja ylösmeno pomppi. Kun tuin jalan kunnolla, meno alkoi näyttää ihan eriltä. Niin pienestä se voi tässä vaiheessa olla kiinni. Treenin jälkeen kävi mielessä, että noinkohan olisi nyt alkaneet palat loksahtamaan kohdilleen täyskorkeankin suhteen.

Tänään sitten tehtiin toinen treeni ulkona, yhteensä siis kolmas täyskorkealla tauon jälkeen. Otin jo vähän muitakin esteitä mukaan, ja koska sekä suorat ja käännökset sujuivat niin hyvin, otin vähän ohjauksen tapaistakin kuvioihin. Kylläpä todella tuntuu, että nyt on jotain naksahtanut pienen tytön päässä! :) Kaikissa suorissa toistoissa Jalla veti keskirampin kahdella laukalla, jes. 

Videolla lisäksi ainoa kuvattu pätkä taannoisista Jennan treeneistä. Jenna sanoi sellaisia suuria sanoja Jallasta, että ne merkitsee mulle kyllä paljon ja tulen ne muistamaan. Ensimmäiset 5 minuuttia Jalla teki kaiken välistävedoista lähtien ihan täydellisesti, ja kuulema kovempaa kuin koskaan. Kai se alkaa nyt nostamaan vauhtia, kun alkaa saada vähän varmuutta. Sitten kyllä näki selvästi, miten pikku tyttö väsähti ja alkoi purkaa ohjauksia. Eipä se ole yhtään tottunut pitempiin, kovatempoisiin treeneihin joten en huolehdi siitä. Ennen tämän päivän puomitreenejä testasin myös yhden kerran yhtä kohtaa tuosta samaisesta Jennan treenistä, kun ei sinne asti silloin päästy. Ja kyllä, Jalla reagoi jo tiettyihin juttuihin hienosti. Videolla koottuna näitä viimeisimpiä treenejä.


Valo kävi viime viikonloppuna piirinmestaruuskisoissa tekemässä joka radalla yhden ainoan, mutta kohtalokkaan virheen :P Erityisesti ärsyttää, että karkasi putkeen, mutta kai se täytyy taas vain treenata että saisi ne ensi kesäksi kuntoon.