Jallan treenit Kuopiossa

Nyt ei ollutkaan kuin pari viikkoa väliä, kun päästiin taas Sannan treeneihin. Tosi mukava ja sopiva rata taas, vaikka se saikin mut "juoksemaan" vähän liikaa ja tämähän vähän kostautui seuraavien päivien kunnossa. Jalla keskittyi hienosti ja jaksoi tosi hyvin pitkät treenit. Tottakai vauhdissa näkyy uuden paikan vaikutus ja treenien pituus, mutta pääasia että tekeminen maittaa ja keskittyminen kehittyy! Vauhtia ehditään saada sitten kun löytyy vähän enemmän papua ranteesta ja on kisakokemusta alla.

Tehtiin eka kertaa puomia niin että alla oli putki, ja piti vielä erotella lähestyminen. Huomasi, että vähän jänskätti kun ohitti puomin jonkun kerran jos otettiin kahden hypyn kautta, ja itse suorituskin oli sitten toki vähän epävarmempi. Kuitenkin aivan hyvää tekemistä kaikkinensa. 

Joko ollaan perillä?

Mukavaa, kun päästiin tekemään ihan oikeasti rataakin, ja varsinkin kun Jalla suoriutui siitä niin hienosti. Yhdessä kohdassa kovavauhtinen välistäveto onnistui joka kerta käteen kutsumalla, sitä olen nyt pariin otteeseen treenannut vaihtoehtona vastakädelle. Jalla on tosiaan periaatteessa opetettu välistävetoihin vastakädellä, mutta molemmat tyylit tuntuisivat toimivan ja voi olla että käytän vetoa jatkossa kohdissa, joissa on riski ettei Jalla näe kunnolla vastakäsiohjausta. Vastakättä käytin sitten esimerkiksi keppien jälkeisessä tilanteessa, jossa se toimi hyvin.

Jotenkin taas yllätti, miten sujuvaa pätkää Jallakin jo pystyy tekemään. Nuo Sannan radat on olleet meille tosi sopivia, kun koira saa edetä ja irrota mutta taitoakin vaaditaan välissä. Tekemistä vaikeutti se, etten pystynyt kuin hölkkäämään enkä siis voinut olla apuna Jallalle esimerkiksi pitkillä suorilla, mutta toisaalta ihan hyvää treeniä sekin.

Treenattavaksi:

• puomia putki alla, erottelut
• eteen lähetys
• kepit

Keskiviikkona kävin Jallan kanssa meidän kimppatreeneissä. Radalla oli sopivasti putki puomin alla, joten päästiin treenaamaan sitä. Näki, että putki hieman mietitytti mutta ihan hyviä toistoja kaikki oli. Osa osumista tuli tässäkin uudessa asiassa ylös, mutta en puutu tässä vaiheessa siihen. Uskoisin, että osumat painuvat alemmas paitsi varmuuden ja kokemuksen, myös fysiikan myötä. Jalla on vielä niin rimpula, ettei se fyysisesti takuulla edes pysty vielä samaan mihin se pystyisi kunnon lihaksiston kanssa. Hommaa vaikeuttaa nyt tämä oma liikkuminen, ei päästä oikein metsälenkeille tai muutenkaan pitkille lenkeille, mutta pitää yrittää tehdä enemmän kroppajuttuja nyt kotonakin.

Puomin lisäksi tehtiin radan osasia pätkissä, kerran pari kaikki pätkät. Niissä ei ongelmia, mutta lopuksi heitin palkan huonosti ja tomppeli tietenkin yritti napata sen lennosta heti riman jälkeen ja heitti pikku kuperkeikan. Onneksi meillä on Virpin hoidot sopivasti lauantaina.

Väinöltä terkkuja

Valo <3

Treenit Kuopiossa

Viikonloppuna lähdin Ojankoon aikeena treenata Jallan kans puomia ja Valon kanssa muuta pientä. Ihan ei tullut katsottua tarkasti, millainen ilma siellä oikeasti olikaan. Halli oli varattu, ja ulkona oli kylmä tuuli ja sade vihmoi naamalle. Koirat kun ei kuitenkaan sateesta välitä, käytiin hyvä lämppä alle ja pikatreenit pystyyn. Jallalle siis 5 minuuttia puomia. Tein isommalla vedätyksellä hypylle, sekä ensimmäistä kertaa persjätön ja väärään putkenpäähän vedon, jotka sujuivat hyvin. Valo sai jäädä ilman treeniä kun olin jo aivan litimärkä ja ihan jäässä. 

Aiemmassa päivityksessä muuten toinen puomivideo oli unohtunut pois, se on nyt lisätty mukaan.

Maanantaina pakkasin repun ja lähdettiin Jallan kanssa junalla Kuopioon. Mulla on nyt syksylle varattuna muutamia yksäreitä Kataisen Sannalle, treeniseuraksi saatiin Katja ja Jallan siskot Viki ja Kipa. Nauratti, että lähes joka päivä kuljen metrolla mutta Kuopioon asti piti lähteä, että sain Jallan vietyä eka kertaa esimerkiksi metroon... Hyvin se julkisissa ja ihmisvilinässä kulki, sylissä makoili vain ja junassakin viihtyi omassa kopassaan.

Junassa, koti häämöttää.

Tehtiin ekaksi joitain toistoja puomia, koska sitä on hyvä päästä nyt testailemaan uusissa paikoissa. Ja eihän se samalta näyttänytkään kuin kotona. Nyt keskirampille tuli samaa pystyssä juoksemista, mistä on tavoiteltu ja päästykin eroon, mutta osui kuitenkin aina kontaktiin. Osumat olivat vain melko korkeita. Ihan normaalia sinänsä, ja hyvä että saatiin nyt kokemuksia uudesta paikasta. Kiva nähdä, miltä puomi näyttää kun mennään parin viikon päästä uudestaan.

Ratahommat meni mun juoksukunnosta huolimatta ihan mukavasti. Rata oli juuri sopiva, pääsi luukuttamaan mutta mukana oli pikku jippoja. Päällejuoksuja voitais nyt treenata ihan överivedätyksillä. Eka kertaa treenattiin backlapia, jota ei videolla. Sekin meni kivasti. Lopuksi testattiin suoria keppejä, ja niihin ei meinannut jaksaminen enää niin hyvin riittää, vaikka saatiin onnistumisiakin. Seuraavaksi voisinkin treenata ihan kunnon suoria puukeppejä. Oli tosi mukavat treenit, huippua päästä treenaamaan ihan ohjatustikin itselle sopivalle kouluttajalle. 

Kotimatkalla uni maistui.

Parit puomipyrähdykset

No puomiahan me on taas treenattu kun vauhtiin päästiin. Viikonloppuna tehtiin joitain toistoja ulkona jotta saatiin pidemmät etäisyydet putkista puomille ja kun homma näytti toimivan, tehtiin eka kertaa pieni pätkä, jossa puomi mentiin molempiin suuntiin. Nyt tein suorien lisäksi myös muutaman käännöksen, kun rohkeutta on Jallalla alkanut löytymään.

Tänään käytiin tekemässä puomia hallissa. Puomit lelu etupalkkana sekä putken kanssa on sujuneet nyt hienosti, mutta viimeksi kun testasin hyppyä puomin jälkeen, osumat olivat hieman korkeita. Nyt vain ensimmäinen osuma hypyllä oli vähän korkeampi, mutta siinäkin aivan mukavasti takatassut kontaktilla. Kaikki toistot olivat jo melkoisen hyviä! Takaakierrossa Jalla vähän hämmästyi, mutta sai siinäkin survottua etutassun kontaktille. Niitä siis lisää ensi kerralla. 

Käännöksissä tekniikka on parantunut hurjasti. Aiemmin Jalla ehkä enemmänkin tähtäsi alustaan, mikä sai sen välillä osumaan makuuni turhan alas pomppaavalla tyylillä, mut nyt Jalla juoksee paljon tasaisemman näköisesti. Ensi kerralla ajattelin ehkä ottaa persjättöjä ja valsseja mukaan. Kivaa, miten puomi on lähtenyt nyt edistymään!

Treeniä ja syyskuvia

Puomia on jatkettu, aina muutama toisto treenin aluksi. Vaikutti olevan hyvä päätös jättää nyt alusta pois. Teen vielä enimmäkseen suoraa, mutta olen lisäillyt esteitä ennen puomia ja pikkuhiljaa alan tekemään esteitä ja ohjauksia myös jälkeen. Keinua on nyt myös yritetty tehdä systemaattisemmin. Toistaiseksi teen korkeudella, jossa Jalla ei alkaisi himmailemaan laskukohdassa. Paikka on löytynyt hyvin, ja alla olevassa pätkässä malttoi hienosti vaikka lelu odotti edessä.

Juokseminen on edelleen tuskaisaa, mikä vaikeuttaa vähän treenikuvioiden suunnittelua. Tänään tein treenin aluksi muutaman puomin, mutta huomasin vasta videolta kotona että Jalla otti kakkostoistolla vähän kosketusta mattoon :( Olis kyllä treenit jääneet siihen jos olisin tuon paikan päällä huomannut, mutta en tiedä mihin katselin kun meni ihan ohi. Onneksi ei kuitenkaan näyttänyt ottavan itseensä, nyt pitää seurailla ettei mitään jälkiseurauksia ilmene. Puomit menivät hyvin, ja hauska miten Jalla teki taas eri laukkavariaatioilla kuin viime treenissä. Loiva vasen sujui myös hienosti.

Lisäksi treenattiin Salme Mujuselta bongattua kuviota viime viikonlopun kisoista. Kohta oli ollut ilmeisen vaikea, joten toki se piti treenata. Saatiinkin siinä tehtyä kivasti uusia asioita kuten pimeään putken päähän kauempaa tönäisy ja leijeröinti.

Tuomelan Satu (Javanas.net) kävi viime viikolla ottamassa koko jengistä ihania kuvia, tässä niistä muutamia. Voin suositella <3

Sanna Kataisen koulutuksessa

Järkkäiltiin Min Pinien kanssa Kataiset taas kouluttamaan viime lauantaina Racinelille. Itse olin Sannan ryhmässä sekä Jallan että Valon kanssa. Rata oli kiva ja siinä oli paljon sellaisia kohtia, joissa pääsi testailemaan opettelemiamme asioita radalla. Jalla teki oikein kivasti hommia. Alkupätkällä tuli pari kertaa kielto hypylle, jonka vieressä oli putki, kun en käyttänyt mitään käskyä. Heti kun otin käännöskäskyn mukaan, kohta oli selkeä. 

Treeni oli hyvä koska se toi esiin asioita, joita täytyy nyt treenata. Esimerkiksi juuri esteille lukittamiset vähän vaikeammasta kulmasta kun oma liike jatkuu jo toiseen suuntaan. Yhdessä takaakiertokohdassa Jalla onnistui useamman kerran kääntymään ympäri kun lähdin juoksemaan toiseen suuntaan. Samoin viskileikkaus, jossa koiran liike jatkuu eteenpäin, tuli uutena asiana. 

Valon treenit meni tosi hyvin. Sanna sanoikin, että se on ihmeellistä miten me aina sählätään kisoissa jotain kun treenit menee niin hyvin. Niinpä... Valo ei haksahtanut karkaamaan putkiin kertaakaan. Mun on nyt vähän vaikea juosta, mikä tuotti treeniin ongelmia ja lopussa alkoi jo tuntua aika mahdottomalta. Jätinkin Valon viimeisen pätkän väliin enkä juossut koko rataa sen kanssa. Valon treeneistä on kuvattu vain ensimmäinen pätkä.

Eilen kävin aamulla hallilla. Tein Jallalle muutaman puomin ilman targettia. Nehän menikin nyt tosi hyvin. Voi olla, että Jalla on oikeasti ottanut viime treeneissä alustasta häikkää. Nyt suoritukset paranivat kerta kerralta. Yksi osuma oli korkeampi mutta palkkasin sen myös, koska Jallalle on nyt tärkeintä saada itseluottamusta. Olikin kiva nähdä, miten se petrasi ja miten jokainen toisto osui vaikka niissä oli eri laukkamäärät. Eihän se vieläkään täysillä vetänyt, mutta suoritukset näyttivät nyt paljon rennommilta ja pomppuajatusta ei ainakaan ollut mukana! Tulipa iloinen mieli viimeisimpien treenien jälkeen. Saa nähdä, mitä taas ensi kerralla tapahtuu.

Lisäksi jatkoimme keppejä jokusia toistoja. Lopuksi vielä naksuteltiin kuntoon Sannan treenissä ilmennyttä lukituskohtaa ja viskileikkausta. Valo teki keppejä ja välistävetoja. 

Ylämäkkee ja alamäkkee

No aika vähän alamäkkee kuiteski. Ylämäkijuttuna kepit. Viimein sain niitäkin tehtyä. Ei ole oikein maltettu niitä tehdä kuin todella satunnaisesti, enimmäkseen varmaan kerran 1-2 kuukauden välein. :D Nyt kuitenkin tehtiin lähes suoraa kujaa, ja ne menikin kyllä tehtyyn määrään nähden oikein hyvin. Sain tehtyä eri kulmista ja joidenkin esteiden kauttakin. Pari kertaa tein persjätönkin keppien jälkeen. Paljon paremmassa jamassa siis näkyivät olevan kuin kuvittelinkaan. 

Puomia lähdin tekemään ajatuksena, että jospa otettais jo ohjauksia mukaan puomin jälkeen. No eipä otettu, kun puomin kohdalla sitten oli käynyt se alamäki. Tein välissä Smarttia, joka on Jallalle vaikeampi, ja nyt sitten Agimetilläkin homma näytti ei niin sujuvalta kuin aiemmin. Muutama kontaktin ylityskin mahtui mukaan. Olin aika maani myynyt treenin jälkeen vesisateessa talsiessani ja tuntui, että välillä olisi kiva jakaa treenikokemuksia jonkun kanssa. Laitoinkin Sannalle, luotto-kasvikselle, nyyhkytysviestiä videon kera. Sanna repesi, että oonko tosissani. Näytti kuulema hyvälle. Itsekin kun siinä palauduin masiksistani, huomasin, että no eihän se treeni tosiaan miltään ihan älyttömältä näyttänyt. Jotkut osumista olivat keskikohdan yläpuolella, mutta toisaalta Jalla vähensikin noihin laukkoja ennestään ja veti sekä keskirampilla että alarampilla 2 laukkaa.

Tein myös loppuosan treenistä ilman piippialustaa. Musta alkoi näyttää vähän siltä, että Jalla jopa vältteli sitä. Voi olla, että on astunut siihen huonosti tai kopsauttanut varpaan reunaan, ja herkkänä voi hyvinkin ottaa siitä nyt häiriötä. Toistot menivätkin oikein hyvin ilman alustaakin, ja jatkossa ajattelinkin kokeilla miltä homma näyttää ilman. Sannan kanssa puhuttiin, että vähän ylemmistäkin osumista voisi palkata ja ottaa nyt vain muutaman toiston treeniä kohti. Näin pääsisin välillä treenaamaan muutakin, ja toiseksi variaatiota voi tulla jo ihan väsymisen myötä.

Kaipa mulle on vain niin vaikea ajatus tämä puomi, kun olen tottunut siihen että Jalla oppii aina kaiken helposti, tarkasti ja nopeasti. Puomi nyt vain ei ole sille este, jolla suoritus tulisi itsestään. Ehkä se on hinta siitä, että kaikki muu on tähän asti ollut niin vaivatonta. :) Onneksi meidän kisatavoitteet on vasta ensi kesällä, joten ehtiipä tässä hioa. Ja ensi kuussa päästään Kuopioon treenaamaan, mukava saada puominkin kanssa apua niin pääsisi helpommin tekemään jo vaikeampaa settiäkin. Vaikka tykkäänkin treenata yksin, toisinaan se on vähän haastavaa ja raskasta.

Niin, olihan siellä hyvänkin näköistä menoa ja nyt jo tuntuu, että taisin vähän ylireagoida... :)

Taitojen tsekkausta

Tuntuu, että kaikki liikenevä treeniaika menee puomin parissa, joten yksi treeni piti tehdä väliin muutakin. Keppeihin ei edelleenkään ole ehditty panostaa, mutta otetaan ne ensi treenien agendaksi. En yleensä treenaa peräkkäisinä päivinä yhtään mitään, mutta koska en eilen saanut aikaiseksi kuin maata kotona ja edelliset treenit oli kuitenkin melko kevyet, päätin Jallan ja Valon iloksi lähteä illalla Ojankoon.

Olin napannut joitain ideoita näkemistäni kisa- ja treenivideoista, ja lisäksi halusin testata jo opittuja taitoja. Ensimmäinen kuvio oli eräästä 3.-luokan radasta, jossa mua innosti persjätöt ja sivuttaiselle hypylle kauempaa tönäisy. Videon kulma ei anna ihan oikeaa kuvaa hyppyjen sijainnista, ne eivät olleet samassa linjassa vierekkäin. Jalla teki varmaankin eka kertaa takaakierto-sokkareita ja kappas, nehän onnistuivat. Muutenkin veti kuvion kerralla purkkiin. Yleensä en omissa treeneissäni hinkkaa uudestaan samalla tavalla mitään, mikä onnistuu, mutta tätä kuvioita hieman hioin koska olin itse vähän varmisteleva (hidas) ja ekalla vedolla Jallan hyppykulma sivuttaiselle hypylle ei ollut optimaalinen. 

Seuraavassa kuviossa tiukka leikkaus ja välistävetoja, sujuivat heti oikein hyvin joten jätettiin ne siihen. Lisäksi treenattiin kauempaa lähetystä sivussa olevalle hypylle, mikä ei sekään ihan tule videosta ilmi, ja takaakiertoon hakeutumista ohjaajan puolelta. Näitäkään ei tarvinnut kertaa enempää tehdä. Loppuun vielä "välistävetoa" väärään putkenpäähän kun kentällä sattui esteet olemaan valmiina, ja eka kertaa treenattiin tarkoituksella käskyerottelua takaakierron ja putken välillä. Olen aika vastikään ottanut suullisen takaakierron treeniin, ja se alkaa toimia näköjään ihan kivasti. 

Tein Valon kanssa saman kuvion kuin Jallalla ja vertailin vähän niiden menoa. Äkkiseltään olisin väittänyt, että Valo kulki nopeampaa koska sen kanssa ei tarvinnut "varmistella" mitään ja luki tietty kokeneena koirana kuvion helposti. Lisäksi Jalla treenasi ehkä eka kertaa kaikki rimat 25 sentissä ja sille mukana oli uusia ohjauksia, eikä se ole tottunut tekemään rataa (ja lisäksi olin enemmän sen tiellä). Kuitenkin kun laitoin videot alekkain, eno ja siskontyttö vetivät aikalailla samaa vauhtia. Toki kyseessä vain viisi estettä, mutta aika rohkaisevaa kuitenkin jos tytteli jo tässä vaiheessa pysyy enonsa perässä suoraviivaisella pätkällä. Vauhti kun kuitenkin tulee tuosta varmasti nousemaan.

Valosta bordereiden agilityn rotumestari!

Viime lauantaina osallistuttiin BAT:n kisoihin Ritva Herralan radoille, joista kahden radan yhteistuloksella ratkottiin myös bordereiden rotumestaruus. Risupartoja oli miniluokassa parikymmentä. Ensimmäisellä radalla en ihan ottanut huomioon kovaksi kasvavaa vauhtia ja ohjasin löysästi, hyllytettiin. Vettä satoi koko minien kisan ajan erittäin paljon, ja menin jostain syystä ihan voimattomaksi eka radan jälkeen, palautuminen kesti pitkään, hapotti ja väsytti. Mietin jo tosissani kotiin lähtöä kunnes mulle kerrottiin, että mestaruudet ratkotaan vasta kahden seuraavan radan perusteella. Pakkohan se oli jäädä vielä yrittämään.

Hypärille sainkin tiukemman meiningin puristettua, ja vaikka ensin tuntui että rata on meille linjoiltaan ihan painajainen, Valo tekikin tosi kivasti hommia ja juoksi radalta nollan. Sillä sijoituttiin toiseksi. Olokin oli radan jälkeen onneksi ihan normaali. Viimeinen, agirata, soljui myös varsin mukavasti aina loppusuoraa edeltävälle hypylle asti, jota ennen jostain syystä vedin liinat kiinni ja Valo kääntyikin takaisin. Ehdin jo ajatella että kieltohan siitä tuli, sain Valon kuitenkin pyöräytettyä hypylle ilman hyllyttämistä ja kuulin, kun ihmiset huusivat että nollaa pukkaa, juokse. Jostain löytyi vielä puhtia loppusuoralle ja tosiaan, ylimääräisestä ympyrästä huolimatta kieltoa ei tullut kun Valo ei ollut vielä estelinjalla. Kerrankin oli myös tuuria matkassa. Valo lopulta voitti radan, eli saaliina tupla ja rotumestaruus! Olipa lopulta mukavat kisat, vaikka kotona sai kaikista vaatteista puristaa litratolkulla vettä ja välillä piti lämmitellä autossa töhöttimet täysillä.

Jallutyttö on treenannut pari kertaa puomia ja jotain muuta pientä. Testattiin eka kertaa yhdellä hypyllä 30cm rimaa, kääntymistä ja takaakiertoja. Korkealtahan se näyttää kun yleensä on treenattu maksimissaan 20-senttisillä, mutta ei aiheuttanut hämmästelyä. 

Koska täyskorkeat puomit alkoivat sujua niin hyvin, siirryttiin testaamaan myös Smarttia. Tiesin, että se on herkälle Jallalle haastavampi kuin tähänastiset puomit, koska se on korkeampi ja huterampi ja kulma on eri, ja niinhän se olikin. Ensimmäisessä treenissä monet osumat olivat turhan ylhäällä, vaikkakin kaikki kyllä osuivat kontaktialueeseen. Tänään toisessa treenissä meno oli jo rohkeampaa ja toistot yhtä tai kahta lukuunottamatta aivan kelpo suorituksia. Vielä ei laukka kuitenkaan veny aivan kuten toivoisin ja keskiramppi menee kolmella vaikkakin jo aika hyvännäköisessä asennossa. Itseluottamusta lähdin hakemaan nyt palloa heittämällä, mikä vaikutti toimivalta ratkaisulta. Hyvältä kuitenkin näytti ja innolla odotan, millaista prosessointia ensi kerraksi on tapahtunut. On tämä kyllä työmaa, vaikkakin varsin mielenkiintoinen sellainen! 

Lisäksi tehtiin vähän eri ohjausvaihtoehtoja samalla lyhyellä estekuviolla. Jallalla on tietyt pikkuniksit kivasti hallussa, mutta nyt pitää ruveta yhdistämään niitä kovavauhtiseen rataan liikkeen kanssa. 

Valon treenejä ei valitettavasti tullut videolle. Siinä olisikin ollut hyvä komediapätkä ja esimerkki siitä, kuinka voi eno ja siskontyttö poiketa toisistaan... :D Jotkut kisat voisi nyt Valollekin taas katsella, ja muutaman viikon päästä alkaakin jo hallitreenit ja meidän kimpparyhmä.

Kehitystä puomilla ja vähän muutakin

Jallan kanssa tehtiin eka kertaa kokonaista puomia ulkona. Ihmettelin ensin, kun meno oli ensin sekä käännöksissä että suorissa jännällä tavalla hieman epävarmaa, mutta sitten hoksasin että ylösmenon tukijalka ei yltänyt maahan ja ylösmeno pomppi. Kun tuin jalan kunnolla, meno alkoi näyttää ihan eriltä. Niin pienestä se voi tässä vaiheessa olla kiinni. Treenin jälkeen kävi mielessä, että noinkohan olisi nyt alkaneet palat loksahtamaan kohdilleen täyskorkeankin suhteen.

Tänään sitten tehtiin toinen treeni ulkona, yhteensä siis kolmas täyskorkealla tauon jälkeen. Otin jo vähän muitakin esteitä mukaan, ja koska sekä suorat ja käännökset sujuivat niin hyvin, otin vähän ohjauksen tapaistakin kuvioihin. Kylläpä todella tuntuu, että nyt on jotain naksahtanut pienen tytön päässä! :) Kaikissa suorissa toistoissa Jalla veti keskirampin kahdella laukalla, jes. 

Videolla lisäksi ainoa kuvattu pätkä taannoisista Jennan treeneistä. Jenna sanoi sellaisia suuria sanoja Jallasta, että ne merkitsee mulle kyllä paljon ja tulen ne muistamaan. Ensimmäiset 5 minuuttia Jalla teki kaiken välistävedoista lähtien ihan täydellisesti, ja kuulema kovempaa kuin koskaan. Kai se alkaa nyt nostamaan vauhtia, kun alkaa saada vähän varmuutta. Sitten kyllä näki selvästi, miten pikku tyttö väsähti ja alkoi purkaa ohjauksia. Eipä se ole yhtään tottunut pitempiin, kovatempoisiin treeneihin joten en huolehdi siitä. Ennen tämän päivän puomitreenejä testasin myös yhden kerran yhtä kohtaa tuosta samaisesta Jennan treenistä, kun ei sinne asti silloin päästy. Ja kyllä, Jalla reagoi jo tiettyihin juttuihin hienosti. Videolla koottuna näitä viimeisimpiä treenejä.

Valo kävi viime viikonloppuna piirinmestaruuskisoissa tekemässä joka radalla yhden ainoan, mutta kohtalokkaan virheen :P Erityisesti ärsyttää, että karkasi putkeen, mutta kai se täytyy taas vain treenata että saisi ne ensi kesäksi kuntoon.

Täyskorkean puomin pariin

Ennen taukoa jäätiin Jallan kanssa oikein hyvin sujuvaan 90cm korkeaan puomiin. Nyt päätin nostaa sen suoraan täyskorkeaksi ja lähteä katselemaan, miltä homma näyttää. Näyttihän se meno jo paljon rohkeammalta kuin aiemmin. Osa osumista jäi turhan korkeiksi, mutta treenin myötä osumatkin alkoivat näyttää oikein hyviltä. Katselin kotona, että ongelmia tuli taas jos Jalla himmaili keskirampilla. Nyt tuollaisia toistoja tuli kuitenkin jo vähemmän. Otin nyt myös heti pikku riskillä tiukkoja käännöksiä koko puomilla. Ne menivätkin joka ikinen toisto oikein hienosti ja jo aika kivalla vauhdillakin, eli niitäkin voidaan varmasti alkaa jo tekemään kokonaisella puomilla ja ehkäpä yhdistää vähitellen muita esteitä mukaan.

Toivottavasti homma etenee nyt samaa kaavaa kuin viimeksi matalamman puomin kanssa, jolloin meno näytti aluksi ihan samalta kuin nyt, mutta varmuuden kasvaessa rytmi löytyi ja 100% osumat tulivat kuvioihin. Ainakin nyt eka treenistä jäi ihan positiivinen ja odottava fiilis. Videolla onnistuneimmat toistot, muutama suora siis puuttuu. 

Jennan putkirallia

Eilen Jallakin pääsi siis viimein Jennan yksärille. Rata oli Jallalle tähän hetkeen sopiva, ei paljon hyppyjä ja sai treenata irtoamista. Jalla veti ihan älyttömän hienosti. Minä kun mietin jo kakkoshyppyä että liekö hakee kauempaa sivulta tönäistessä, mutta tyttö vetelikin kaiken kuin pieni partiolainen. Kertaakaan ei haksahtanut liikkeen mukana vääriin putkiin ja teki kaiken mitä pyysin niinkuin pyysin.

Itse radan lisäksi Jenna halusi tehdä vielä haltuunottoja, vetoputkia ja putken ohituksia, ja kaikki oli Jallalle vaivatonta. Jenna sanoikin, että Jallalla on irtoaminen ja haltuuntulo poikkeuksellisen hyvin balanssissa tässä vaiheessa. Ei voinut kuin hymyillä, ja hoksasin että sehän tosiaan tekee jo rataa. Niin siinä on näköjään käynyt, että pikku harjoituksista on kasaantunut kokonaisuus, jonka myötä mun pikku pentu kykenee jo pidemmän radan tekoon. Videolla vain rataosioita.

Myös Valo pääsi hommiin. Ratahan oli Valolle arvatenkin ihan pala kakkua, kun sai oikeastaan vain irtoilla putkiin :D. Sen kanssa keskityttiinkin ratavedon jälkeen enemmän haltuunottoihin ja esteiden ohituksiin. Kivasti meni silläkin. Videolla rataosio, joka loppuu vähän kesken.

Jallan treenitauko ohi

Jalla kävi viikko sitten Virpillä hoidossa, ja treenilupa heltisi. Kaikki vähä jäljellä oleva lähti hyvin auki, ja Jalla oli nyt hyvässä kunnossa. Olimme viikon reissussa, mutta eilen illalla oli pakko käydä vähän starttailemassa treenivaihdetta päälle. Ajattelin nyt viimein tehdä Jallalle oikeasti kepit kuntoon, ja kujakepit olivatkin kevyehkö mutta vauhdikas ja mukava aloitus. Laitoin mutkaputken päihin, ja tämä kyllä toimikin Jallalle hyvin! Tehtävä oli sille selkeästi selvillä ja tekeminen iloista. Kavensin kujaa treenin myötä, mutta ihan suoraksi en keppejä laittanut koska viiden viikon tauon jälkeen sietää aloitella kevyemmin, ja tarkoitus oli hakea vauhtia. Aivan ihanaa taas treenata tytsyn kanssa.

Valo kävi eilen ensimmäistä kertaa Agirodun jälkeen kisoissa HAU:lla. Eka radalla ryykäsi kontaktit ja perinteisesti juoksi päällejuoksun sijaan suoraan putkeen... Pääsi A:lta sylikyydillä maaliin. Toisella radalla olikin kyllä kiltti poika. Puomi oli radalla kahdesti, joten pääsin tosissaan nillittämään pysäreistä. Valo teki vieläpä yhden hienon putken ohituksen käskyllä, mikä oli hieno asia. Radalta nolla ja kolmas sija. Kolmas rata oli virolais-tuomarin mukava juoksubaana, joka menikin Valolta hienosti viime esteille asti, jolloin hyvin kummallisesti mutta valomaisesti kaarsi ihan eri putkeen, mihin kuvittelin sen ohjaavani... On se välillä raskasta kestää tuon koiran aivoituksia, mutta itepä oon sen kouluttanut :D

Valon kanssa on käyty Jennan yksäreillä, ja nyt viimein Jallakin pääsee mukaan muutamalle viimeiselle kerralle ennen Jennan pitkää reissua. 

Nelostie

Kuu-ma!

Patelan saha ja proomuhylyt.

Jalla ja Valo

Jengi <3

Jallan treenikooste, puomia ja mittaus

Jallan kanssa palattiin treenimuutosten jälkeen kokonaisen mutta madalletun puomin pariin. Jalla siis jännitti hieman keskirampilla, ja madalletulla olen halunnut hakea sille rohkeutta edetä. Treenit on menneet kyllä todella hyvin. Itsevarmuutta on tullut, ja osumat ovat luokkaa 100%. Jalla kestää jo hyvin liikehäiriötä ja esim. sitä, että pidän lelua kädessä, ja vaikka käännöksiä on tehty vasta vähän, niissäkin työskentely näyttää oikein hyvältä. 

Kauheasti ei olla muuta treenattukaan. Kesäkuussa Jalla pääsi Jennan treeneihin, ja kyllähän se näkyy jo jotain osaavan. Väsähti kyllä lopuksi kuumuudessa, tuollainen treeni on Jallalle vielä hieman liikaa. Hienosti kuitenkin jaksoi keskittyä.

Muuten on tehty joitain pieniä tekniikkajuttuja, ja viimein aloitettiin myös keinu. Jalla on parilla treenillä oppinut hienosti hakeutumaan oikeaan kohtaan ja asentoon. Madalletulla siis on tehty nämä pari treeniä ja kriteerinä maahanmeno etujalat lankun päässä, ei yli. 

Jalla ja Valo kävivät päälle viikko sitten Virpi Turusella faskiamanipulaatio-hoidossa. Valolla oli hieman kireyksiä, mutta ei mitään suurempaa. Jalla sitten olikin enemmän mutkalla. Koska muut tarjotut ajat ei mulle sopineet, saimme seuraavan ajan vasta 12.8. Päätin olla siihen asti tekemättä ollenkaan agilitya Jallan kanssa, ettei varmasti tule takapakkia toipumiseen. Siitä lähdemmekin heti viikon reissuun, joten Jallalla tullee ainakin 5 viikon tauko. Mutta se aika onkin hyvä käyttää jumppaamiseen, lepoon ja kesästä nauttimiseen. :)

Nyt keskiviikkona käytin Jallan Sagin mittauksessa, ja minikoiran kanssahan sieltä lähdettiin, ei niin yllättäen. Jalla oli sen jotain päälle 33cm, niin kuin arvelinkin, todistukseen siis merkintä 33-34 cm. Valo saa vielä odotella mittausta. Se on rajatapaus, ja jäkittää pöydällä kovasti. Pitää vähän totuttaa sitä pöydällä oloon, ettei jäykistelisi niin mahdottomasti mikäli sillä jotain merkitystä on. Onneksi on vielä aikaa. :)

Virallisesti mini

SM-kisat, MM-karsinnat ja Agirotu 2017

Kyllä on alkukesä ollut taas haipakkaa. Valo osallistui Lappeenrannan SM-kisoissa sekä joukkueeseen että yksilöihin. Ei ollut Valo ollenkaan oma itsensä. Jennakin kysyi kisojen jälkeen, että oliko Valo kunnossa, kun näytti siltä että radalla oli ihan jonkun muun koira. Tuntui, ettei kestänyt Lappeenrannan hellettä ollenkaan, ja mietin olisiko ollut jo valmiiksi väsynyt kun Jalla oli tärppipäivissä kotona. Oli kuitenkin mukava reissu Paulan kanssa, ja ihan mahtava fiilis jännittää etenkin Valon veljen Keijon ja Sinin starttaamista yksilöfinaaliin piikkipaikalta!

MM-karsinnoissa meno oli jo ihan eriä. Mulla oli ihan äärettömän hyvä fiilis kisata koko viikonlopun, ja kun ei ollut mitään odotuksia, en jännittänyt ja kykenin rentoihin vetoihin. Valo oli loistavassa iskussa. Eka radalta se teki nollan sijoituksella 5./112, ja lunasti näin paikan sunnuntaille. Vähän löysästi se ehkä kulki, mutta oli kuitenkin hienosti kuulolla. Varmaan koskaan ei ole ratojen tekeminen tuntunut niin helpolta kuin nyt.

Lauantain toisella radan otin ison mutta tietoisen riskin. Valolle on tehty paljon töitä putkenohituskäskyn eteen, ja parhaimmillaan se on ollut erittäin luotettava. Tiesin, että käskyn kuuntelu taantuu sillä aina kun ei olla kisattu tai treenattu, ja en tiennyt ollenkaan, miten se käskyyn nyt vastaa. Periaatteessa keppien jälkeisen kohdan olisi pitänyt olla sille helppo nakki, mutta ei se nyt ollutkaan. Olin hieman myöhässä tilanteessa, ja hyllyksihän se sitten meni.

sunnuntain eka rata oli Valolta myös loistavaa menoa. En oikein tiedä, miten onnistuin soheltamaan sille kiellon esteelle 3, mutta jotenkin se vain lähti kai katselemaan jo aata ja en saanut tönäistyä hypylle. Kaikkea sitä sattuu.

Kaksi viimeistä rataa Valo oli tuhmuri. Olisi pitänyt lauantailta ymmärtää, että putkiin meno on nyt herkillä, mutta ihan en kuvitellut että se lähtisi hakemaan pimeää putkikulmaa kyseisessä kohdassa. :D Viimeisellä radalla lähti kans takaakiertoon lähetyksestä putkeen, enkä kyllä ollut rekisteröinyt sitäkäkään riskipaikaksi. Olisi vaatinut ohituskäskyn. Olen kuitenkin hirvittävän tyytyväinen viikonloppuun. Tällä valmistautumisella 22. sija oli enemmän kuin yläkanttiin suoritettu. Kahdesta viimeisestä radasta ei taida olla videomateriaalia.

Valon hyvä vire jatkui edelleen Agirodussa. Avo-SM karsintaradalla se sijoittui toiseksi (/95.), mikä oli hieman yllätys koska kontaktit olivat mielestäni hitaat eikä vauhtikaan ihan huippua. Valitettavasti finaaliradalla Valo haksahti siihen ainoaan mokaan, jota en olisi siltä uskonut - putki-puomi -erotteluun. Jouduin hieman korjailemaan edeltävällä hypyllä, kun lähti hakemaan maalihyppyä, ja käskytys ja veto jäi liian myöhään, Valo ei enää saanut korjattua linjaa puomille. Vaikka Valon putkien kanssa on ollut paljon tekemistä, kontaktierotteluvirhettä se ei ole ottanut varmaan ikinä. Myös illan viimeisellä radalla tuli Valolle hyvin epätyypillinen moka kun se meni keppien toiseen väliin! Se jos joku on harvinaista. 

Jalla osallistui Agirodussa alo-joukkueeseen (Pasit ja Piskit). Ennen rataa mulle sanottiin, että keskity vain Jallaan, lähettäjä huutaa radan reunalta lähtöluvan. Ainoa virhe olikin sitten jättää itse katsomatta :D Edellinen koirakko ei ollutkaan ylittänyt maalihyppyä, mutta lupa huudettiin ja ehdin tehdä varmaan 4 estettä ennen kuin ymmärsin, että meidän pitää palata alkuun. Rata meni lopulta muuten ihan hyvin, mutta täytyy sanoa että ensin mua otti ihan hulluna päähän. Ei todellakaan se, ettei tehty nollaa, vaan se että jouduin antamaan Jallalle sellaista palautetta, että se teki väärin vaikka teki oikeasti aivan oikein. 

Oon ollut aika tarkka palkkausjuttujen kanssa, ja mikään ei sureta mua enemmän kuin Jallan turhautunut ilme aina jos se kokee tehneensä väärin. Jalla on aika herkkis, mikä toisaalta on varmaan yksi syy siihen, että se oppii niin nopeasti. Virheiden kautta koira tietenkin oppii, mutta yritän olla toimissani mahdollisimman looginen ja reilu. Siitä syystä jonkin aikaa harmitti, mutta loppujen lopuksi taidan olla tässä asiassa turhan kukkahattu, ja eiköhän Jallalla ollut loppujen lopuksi tosi kivaa! Lähettäjälle en ole vihainen, todennäköisesti törttöilisin itse juuri noin. :D Olisi vain itse pitänyt katsoa.

Rimat oli 25 cm (eikä niitä laskettu 20 cm:in vaikka pyysin), mutta tarkasti Jalla ne hyppäsi. Tilanne, nurmikenttä tai mikään muukaan ei tyttöä häirinnyt, joten ensimmäinen kisakokemus oli oikein positiivinen.

Pasit ja Piskit

Rakkaat <3

Rosa ja Pasi, eiku mää :D

Puomia taasen

Jaltsun kanssa jatkettiin puomilla toikkarointia. Nyt tauon jälkeen olen tehnyt vaihteluksi vähän uusia kokeiluja treeniin, ja muuttanut kokeilumielessä hieman osumapaikkaa. Siksi tehdään nyt vielä matalassa vireessä eikä kokonaista puomia. Näyttää kyllä, että Jalla on lähtenyt hyvin nakuttamaan osumia, nyt uuden paikan myötä aina vähintään takajaloilla kun aiemmin käytti enimmäkseen etusia. Ei tee virheitä laisinkaan ja suoritus alkaa näyttää koko ajan rennommalta. Toki vielä ei voi sanoa oikeasti paljoakaan, näkee sitten onko extravahvistamisesta ollut hyötyä ja onko laukat helpompi osuttaa kun siirrytään taas koko puomiin. En pidä asian suhteen kiirettä, antaa nyt ensin tottua hieman muuttuneeseen kriteeriin.

Käännöksissäkin ajatus on hyvin mukana. Uutena asiana menin nyt itse seisomaan etäälle ja Jalla sai silti suorittaa tehtävän itsenäisesti. Ei ongelmia tässä. Tiukissakin tietää kyllä mitä pitää tehdä, toki vauhtia ei vielä paljon ole mutta ajatus hienosti tehtävässä. 

Lisäksi treenattiin yksi takaakiertohässäkkä. Hoksasin, että Jalla ei ole tehnyt tuollaisia päällejuoksutyyppisiä takaakiertoja linjassa ennen, mutta ei niissä ollut ongelmia. Putkeen tönäisyssä sen sijaan ihmetteli ensin ja oli sitä mieltä, että varmempi hypätä putken päälle kuin putkeen :D Hoksasi kuitenkin nopsasti, että päällejuoksusta voi taipua tulosuuntaankin ja toisessa suunnassa ei ongelmia. Onnistumiset videolla.

Valon kanssa treenattiin keskiviikkona kimppatreeneissä rataa, jossa oli muutamia ansakohtia tyrkyllä. Valo oli tosi hyvin kuulolla nyt. Jopa niin hyvin, että sain sille ensin kieltoakin aikaiseksi. Ensi viikolla pitää treenata vielä kontaktit läpi, ja meillä on vielä Jennan yksäri ennen SM-kisoja.

Vaikuttaa että karsintoihin emme lähde. Sekoileva Sagi poisti Valolta viime kesäkuun alun voittonollat, kun rankingin voimassaoloa taas (vasta) täsmennettiin, joten sijoitus tippui jo sijalle 132. Nyt ei ole ollut aikomuksesta huolimatta mahdollista kisata, eikä varmaan olekaan ennen rankingin sulkeutumista, joten lisäpisteitä ei tule. No sen siitä saa kun ei panosta hommaan koko kaudella. Jotenkin tämä vuosi meni aivan varkain, olihan tässä toki paljon uutta elämässä. Mutta jos karsinnat jää väliin niin ei se mitään, odotan ihan innolla katsomoon pääsyäkin. Faktahan on se, että aika kaukana huippukunnosta tässä ollaan molemmat, joten varmaan parempi näin. :)

Rengas ja puomikäännöksiä

Lupasin tosiaan Jallan Agirodun alo-joukkueeseen, joten nyt on pitänyt esitellä sille lopulta esimerkiksi muuri, rengas ja pituus. Muurissa ja pituudessa nyt ei mitään ihmeellisyyksiä ole, sen kun laittaa nokan eteen, mutta rengasta ajattelin ihan treenatakin. Olen pari kertaa sitä naksutellut tässä, ja viikko sitten treenasin kimppatreeneissä sen Jallalle putken kautta. Nyt laitoin renkaan ratapätkän osaksi. Oli oikeastaan tarkoitus treenata pitkää yli 7 metrin lähetystä hypylle, mutta ajattelin että samallahan tuon renkaankin treenaa. No lähetyksessä ei kyllä ollut mitään ongelmia, ja rengaskin sujui hienosti. Ohitus tuli, kun lisäsin persjätön renkaan jälkeen, mutta senkin korjasi sitten hienosti. 

Osui silmään Top Teamin ennakkotehtävä, ja ajattelin tehdä sen treenimielessä molemmille. Tein molemmille vain muutaman toiston ja vain yhdellä tavalla, vippaus 6-esteelle, vaikka pitkää kautta olisi varmasti nopeampi. Jalla teki radan heti nollana, Valo taas ei... Kaukana väliaidan vieressä oli putki, josta olin vielä kääntänyt päät pois näkyvistä ja ajattelin, ettei Valo nyt sinne lähde, mutta kyllähän se vaan lähti. Vähän pöljästi tein suurimmaksi osaksi  25cm rimoilla, Jalla ei ole ennen tehnyt radalla 25 senttisiä eikä muutenkaan useasti. Näki, että kokoaminen oli taas ihan eri asia ja käännöksissä valahti ja vähän könysi. Pitää treenata nyt käännökset yksittäin uudella korkeudella. Taisi tehdä myös okseria eka kertaa. Valahtamisista ja ennen vippausta kyselystä huolimatta hävisi enolleen noin 0,5 sekuntia, eli ei kai kovin hirveästi tämän hetkinen osaamis- ja kokemustaso huomioiden. :)

Puomin pariin palaillaan vähitellen, aloitettiin paluu käännöksistä. Jalla teki eka kertaa tiukkoja käännöksiä puomilla, ja ne menivätkin suorastaan yli odotusten. Lisäksi vähän loivia (joita kans treenattu vain kerran pari), menivät kyllä myös mukavasti, ja muutama suora poistuminen, joissa osumat olivat kyllä oikein tasalaatuisia (kuvat videolla). 

Kesän eka uintireissu

Väinön laiska aamu

Jalla tutustuu hevosiin

Jallan eka näyttely ja epikset

Jalla kävi Lahden ryhmänäyttelyssä pyörähtämässä junnuluokassa sukulaistensa kanssa. Jallalle ihan näköisensä arvostelu ja EH keskeneräisyydestä. Jalla kuitenkin esiintyi vallan hienosti varsinkin kun treeniä oli takana viikko. :) Sisaruksille, äitille ja serkuille kaikille ERIt ja kaikkea PN2 ja PU4 -sijojen välillä.

Valon kanssa on käyty muutamat kisat kun viimein havahduin siihen, että tarttis vissiin kisata jos mielii karsintoihin. Nollat on olleet tiukassa kun rytmi on vähän hukassa. HAU:lla pari viikkoa sitten aika holtitonta menoa, ekat ulkokisat, menkööt sen piikkiin :D Mukaan sieltä yksi nolla, joka sisälsi parit jäätymiset ja väärään suuntaan kääntymiset. Lisäksi on tullut jotain ärsyttäviä yhden esteen mokia ja ottihan tuo sunnuntaina jopa puomivitosenkin... Kuitenkin myös mukavaa ohjauksiin tuloa ja kuulolla oloa. Valolle kans täsmätreeniä ennen SM-kisoja luvassa.

Jallan kanssa on treenailtu pikkujuttuja ja keppejäkin pari kertaa parin viikon välein... On niin paljon treenattavaa, etten malta tehotreenata keppejä, mennään vähän hitaammalla tahdilla. Viime treeneissä olen huomannut, että Jalla alkaa aika kivasti lukea vihjeitä ja osaa jo aivan hienosti tiettyjä juttuja. 

Lupauduin Jallan kanssa Agirodun ALO-joukkueeseen heinäkuussa, joten oli pakko käydä vähän testailemassa osaamista epiksissä. Eilen siis suunnattiin ATD:lle mölli-mölleihin, joissa Jalla teki kaksi nopeinta nollaa. Hienosti keskittyi ja kulki uudessa paikassa ja eka kertaa kisaolosuhteissa. Hieno pieni <3.

Rakas Väinö täytti 16.5. yhdeksän vuotta, ja vauhti ei ole kyllä hidastunut yhtään vaikka naama on vähän harmaantunut. :)

Pitkästä aikaa blogin parissa :)

Hui miten pitkä päivitystauko. Kevään loppurutistus käynnissä koulun suhteen, ja treenaamaan ehditään vaihtelevasti. Jallan puomin nostin täyskorkeaksi, ja Jalla on alkanut vähentää laukkoja ja nostamaan vauhtia. Jätän puomin hetkeksi hautumaan ja treenaamme taas muuta välillä. 

Jennalla Jalla on käynyt viimeksi vissiin maaliskuussa.

Kati Erholtzin hyppytekniikkakurssille osallistuttiin huhtikuussa, hyvältä näytti. 

Ulkokausi on alkanut ja hallissakin enemmän tilaa, nyt vois alkaa tekemään jotain ratajuttujakin pikkuhiljaa. Samoin ajattelin alkaa nyt tekemään myös keppejä. Kaksi kertaa nyt alla parin kk tauon jälkeen, jolloin laittelin kepit alulle, ja heti päästiin tekemään 12 keppiä. Hyvin oli näköjään homma muhinut mielessä.

Valon kans palattiin kisakentille parin kk tauon jälkeen ja saaliina yksi 0/2. Olin aivan tohjona kropaltani enkä voinut kunnolla enää edes kävellä ratojen jälkeen. Aivan liian pitkä aika viime hoitokerrasta joten tietäähän sen mihin kuntoon menen. Onneksi sain seuraavalla viikolla ajan luottonaprapaatilleni, joka sai taas kivut pois. Nyt on taas mukavampi aksatakin.

Kesäkaudella sekä Valo että Jalla treenaavat joka toinen viikko Jennalla tai omassa kimpparyhmässämme.

Jennaa, pohdintaa ja 90cm puomia

Parisen viikkoa on pitänyt taas keskittyä kouluhommiin, mutta viime keskiviikkona kävin Jallan kanssa Jennan treenissä. Uusia juttuja siellä taas, pyöritystä esimerkiksi. Treeni oli sinänsä hyvä, että se poiki paljon keskustelua, analysointia ja suunnittelua. Lähinnä siis virheeseen reagoinnin suhteen ja myös sen, miksi itse niin herkästi toimii ohjatuissa treeneissä eri tavalla kuin yksin treenatessaan. Ihan turha tehdä toistoja samalla tavoin epäonnistuen kun se ei johda mihinkään muuhun kuin koiran epämukavuuteen. Meinasin siis lähteä yhden sivuttaisen hypyn epäonnistuessa luuppiin, jossa vain hinkkaan kohtaa uudestaan ja uudestaan pysähtymättä miettimään, mitä ihan oikeasti kannattaisi tehdä. Ehkä se juontaa juurensa kiire-ajatuksesta - 10 minuuttia kallista treeniaikaa, äkkiä eteenpäin. Onneksi havahduin Jallan hämmentyneeseen ilmeeseen ja muistin, että enhän mä enää treenaa näin. 

Asia ei siis todellakaan ollut vakava eikä suuren suuri, mutta hyvä muistutus itselle miettiä myös ohjatut treeenit ja niiden tavoitteet ja käytännöt etukäteen selväksi. Hyviä spekulointeja saatiin treenikamujen kanssa jäähylenkillä, ja muutenkin. Itse treenistä, muutoin meni aivan kivasti. Takaakiertoihin lähti tosi hyvin. Yhdessä valssikohdassa kummastelin kun Jalla lähti kiertämään hypyn takaa mutta videolta selvisi syy - ollaan treenattu vastakäden (ja käskyn) merkitystä välistävedoissa ym, ja kun menin sohimaan valssissa vastaisella niin Jalla luki sen sinänsä aivan oikein poiketen hyppylinjalta taakse. Täytyy nyt vain vahvistaa suullisen käskyn merkitystä ja opetella ohjaamaan uudella tavalla. :D Kannattaa kyllä kuvata treenejä.

Viimein eilen päästiin jatkamaan puomiprojektia. Nyt siis toista kertaa 90 senttistä. Ensin namimaatilla, sitten apupalkkaaja lelun kanssa, ja loput toistot palkkasin itse lelulla. Liikehäiriötä pyrin tuomaan nyt enenevissä määrin mukaan, vaikkei se sinänsä tässä vaiheessa olisi vielä edes tarpeellista. Osumaprosentti oli oikein kivat 87%. Virheet tulivat sellaisissa toistoissa, joissa juoksin vieressä päähän asti. Kuitenkin myös kesti vieressä juoksua jo melkoisen hyvin! Vähän muutakin variaatiota ilmaantui, yksi horjahdus kontaktilla ja pysähdys puomin päällä. Tarjosi muuten nyt enemmän myös takajalkoja etujalkojen lisäksi mikä on hyvä, en halua sen jämähtävän tiettyyn rytmiin.

Mietiskelin ensin sitä, että ei nostanut hirveästi vauhtia lelupalkalla. Kysyinkin Satun mielipidettä, ja hän vahvisti saman mitä itsekin päättelin - korkealla lujaa juokseminen vielä vähän jännittää, ja jalkojen löytäminen jyrkemmässä alastulossa vaatii työtä. Jalla menee nyt sitä vauhtia, jolla pystyy jyrkässä alastulossa osumaan ja sehän on vain fiksua. Notkahdus vauhdissa kriteerinnoston (korkeus) jälkeen on ihan normaalia, joten tästä jatketaan taas oikein hyvillä mielin. Mukavaa kun projekti etenee suunnitellusti! Videolla osa toistoista.

Testasin samaan syssyyn loivia käännöksiä nyt siis toista kertaa. Tehtävä oli sinänsä Jallalle uusi, että päätinkin laskea kriteeriä käännöksissä vielä hieman alemmas. Nyt tulisi siis osua puolivälin alapuolelle saadakseen palkkaa. Huomasi selvästi, miten Jalla tarjosi osumia siihen mihin on tottunut eli noin keskelle kontaktia. Suurin osa hudeista oli varmaan sentistä parista kiinni. Kuitenkin alkoi tarjoamaan osumia alemmas, joten eiköhän ensi kerralla päästä taas eteenpäin. Jallan pitää vain hoksata, että kootessa osuman pitää tulla himpun alemmas kuin suoraan juostessa. Päähän asti en aio etenemistä vaatia kuitenkaan. Videolla esimerkkejä.

Vietin muuten viime viikonlopun Eva Bertilssonin positiivisen vahvistamisen seminaarissa, siitä lupasin kirjoitella myöhemmin lisää. 

Eka 90cm puomi ja loivat käännökset

Todennäköisesti lähes viikon aksatauko tulossa, joten kävin vielä tänään Jallan kanssa tekemässä puomia. 60 senttinen on mennyt niin hyvin, että päätin jo nostaa 90 senttiin jotta saisin todentuntuisemman puomin kulman mukaan. Sehän meni hyvin. Juoksutyylistä ja -vauhdista näkee, että oli uusi juttu kyseessä, mutta Jalla kuitenkin keskittyi tehtävään ja uskon että aiempien kertojen mukaan tyyli petraantuu taas ensi kerraksi, epävarmuus saa sille aikaan vähän keinuheppailua. Palkkasin myös eri tavalla kuin ennen, namilaitetoistot niin ettei namilaitetta nähnyt puomilta, ja noin puolet toistoista heitin itse palkan. Sekin varmasti vaikutti menoon.

Kannatti taas kuvata, ajattelin että suorat menivät huonommin, mutta aika hyvin ne menivätkin - osumaprosentti n. 85% eli vain pari hutia. Aloitin samaan syssyyn loivat käännökset. Käytös on eri kuin suorissa toistoissa, ja loivissa vahvistan kosketuksen ylimmillään noin 10 senttiä alemmas kuin suoraan jatkuvissa. Tiukoissa käännöksissä aikanaan palkka tulee vähimmillään osumista kontaktin puolivälin alapuolelle. Ensin Jalla lähtikin oikomaan, mutta hoksasi jutun hyvin nopeasti, ja lopputoistot näyttivätkin jo oikein hyviltä. Videolta näkyy vähän huonosti, mutta tein molempiin suuntiin kaksi eri kulmaa, joista jälkimmäinen oli jo melko tiukka. Käsky liitetään mukaan vasta myöhemmin. Videolla taas suurin osa toistoista.

Jalla ja demoni aksaa

Eilen mulla oli vapaapäivä pienen tenttirupeaman jälkeen, ja pyhitin sen tietty aksalle. Kävin Jallan kanssa tekemässä toisen kerran 60cm puomia. Tarkoituksena oli, että tällä kerralla olisi jo apupalkkaaja mukana, mutta sellaista ei nyt ole ollut saatavilla joten tein namilaitteella ja hetsaamalla enemmän. Olihan tuo taas mennyt eteenpäin. Vauhti oli toistoissa kovempi kuin viimeksi, mutta osumat silti vallan hyviä. Muutama toisto ei osunut, niissä hetsasin paljon ja juoksin vieressä. Nekin kuitenkin osuivat kontaktiin, mutta eivät keskelle josta palkkaan. Videolla osa toistoista.

Pari kovavireistä toistoa osui melko ylös, kuitenkin alemmas kuin ylimpään kolmannekseen. Suurin osa toistoista on Jallalla nyt etujalat+toinen takajalka, joten vaikuttaisi tosiaan suosivan etujalkaosumia. Osumat eilen 84%. Ensi kerralla toivottavasti saan palkkaajan mukaan eli vireen tappiin, tai sitten aloitan loivat käännökset.

Palattiin myös keppien pariin. Kotona olen tehnyt jonkin verran 2x2-tyylillä, mutta kulmat ja vauhti pitää nyt ruveta opettamaan hallilla. Jallan mielestä keppikulmat on vissiin temppu muiden joukossa, aika hyvin lähti jo kulmia hakemaan vaikka toki matalassa vireessä.

Lisäksi käskyerottelua (oikea, vasen, in, käteen, eteen). Vaikka oltiin tehty jo paljon aivotyötä vaativaa juttua alle, Jalla jaksoi silti keskittyä ja oppia uutta. Eka kertaa välistäveto tuollaisessa kuviossa, samoin eka niisto koskaan. Takaakiertoa myös hieman. Viikkojen tauon jälkeen myös käteentulokäskyä putken ohituksissa, ei mitään ongelmia eli nyt mulla vaikuttaisi olevan borderi, jolle sopii yhtä hyvin ohittaa putki kuin suorittaa se.

Valo pääsi illalla Jennan treeniin. Valo oli aivan demoni. Jo ennen omaa vuoroaan se kaatoi mut selkä edellä rautakoukkuun, puri(!) mua radalle mennessä ja oli ihan älyttömässä vireessä. Jenna sanoi, ettei ole koskaan nähnyt sen menevän noin lujaa, eikä näiden vuosien aikana olevan tuollainen. Naurettiin treenin jälkeen, että normaalisti sentään yritetään mennä ohjaamaan, mutta nyt joutui vain leikkailemaan esteille kun ei ollut mitään jakoa ehtiä edelle eikä koira pysynyt handuissa yhtään. Oli kyllä todella levoton treeni. Jennakin kyseli, että onko tässä lähipäivinä tapahtunut jotain tai tehty jotain eri tavalla, mutta en keksi mitään. Ehkä sitä ottaa päähän, kun olen treenaillut Jallan kanssa nyt enemmän. :D Toivottavasti saan koirani takaisin sunnuntain kisoihin mennessä. Videomatskua ei ole, joten laitetaan pari keppitoistoa taannoisesta treenistä.

Lopuksi vielä pätkä Jallan jumppailua.